Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

VIITTEET
1
Paternalismin käsitteelle on muitakin ja ennen kaikkea laveampia määritelmiä. Jotkut panevat enemmän
painoa poliittisille järjestelmäaspekteille. Esimerkkeinä voi mainita käsitteen ”corporate welfare”, joka tarkoittaa,
että valtio pitää huolta suuryrityksistä, kun nämä epäonnistuvat, tai näkemyksen hyvinvointivaltiosta ja sen
huolenpidosta, joka kattaa koko ihmiselämän kehdosta hautaan. Filosofiassa paternalismi edustaa sekä eettistä
että poliittista oppia. Minä pitäydyn viimeksi mainitussa, varsinkin kun nämä kaksi sekoittuvat usein haitallisesti.
Meillä on henkilökohtaisella tasolla usein tarvetta toimia paternalistisesti eli kantaa huolta heidän hyvinvoinnistaan
vastoin heidän tahtoaan (tai kysymättä heiltä, mitä he tahtovat), mutta se ei päde silloin, kun on kyse politiikasta,
jonka lait ja säännöt ovat samat kaikille.
2
Muutamia esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat David Harsanyi: Nanny state (2007) Yhdysvaltain tilanteesta,
Simon Hills: Strictly No! Isosta-Britanniasta ja David Eberhard: I trygghetsnarkomanernas land (2006) Ruotsista.
3
Suomeen tuli tanssikielto vuonna 1939, jottei taistelumoraali höltyisi. Sitä jatkettiin sodan jälkeen liittoutuneiden
valvontakomission suostumuksella. Kielto kumottiin vasta vuonna 1948, kun komissio lähti maasta.
Vuodesta 1944 alkaen iltatilaisuuksissa, joissa oli muutakin ohjelmaa, sai tanssia puolitoista tuntia. Grahn 2009.
4
Frykman (1988), s. 80.
5
Frykman (1988), s. 114–115.
6
Frykman (1988), s. 63.
7
Westin (2005).
8
Frykman 1988, s. 92 alun perin Svantesson (1941).
9
Fornäs (2004), s. 48.
10
Fornäs (2004), s. 49.
11
Frykman (1988,) s. 87–88 (abortit ja sukupuolitaudit), s. 89 (vakituisemmat suhteet), s. 99 (perhe), s. 155
(järjestöelämä).
12
Nyheter P4 Jönköping (2011).
13
Jägerbrand (2006).
14
Leffler ja Åkerlind (2009).
15
van Baal (2008).
16
Valittua esimerkkiä ei pidä tietenkään tulkita niin, että terveydelle vaarallisista elämäntapavalinnoista ei koidu
koskaan kustannuksia yhteiskunnalle. Niitä koituu tietysti usein. Kustannusten ja riskien arvioinnissa on kuitenkin
suurta mielivaltaisuutta, samoin siinä, mihin toimintoihin niiden katsotaan liittyvän. Kirjoitan yhdessä lähteen
Svensson (2011) luvussa, miten tiedettä käytetään hyväksi, kun halutaan herättää huomiota ja levittää ideologiaa
kansanterveyteen liittyvissä asioissa.
17
Augustsson (2007), s. 65–.Tämä on siis rajoitusten ystävien raportoima tulos. Yhteys ei ole kiistanalainen, joskaan
korrelaation ei tarvitse merkitä kausaliteettia. Saattaa hyvinkin olla niin, että tietyistä psyykkisistä ongelmista
kärsivät ihmiset juovat vähemmän.
18
Pedersen (2007). Tämä suuri sydäntutkimus, johon osallistui 12 000 tanskalaista potilasta, vahvistaa sen, mitä
on tullut ilmi muissa tutkimuksissa. Katso esimerkiksi Ellison (2008) ”Kaikista käytettävissä olevista tutkimustiedoista
on vedettävä se johtopäätös, että alkoholin käyttämättömyys on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.”
Tätä vastaan esitetään usein vastaväite, että täysraittiiden ryhmä koostuu osittain entisistä alkoholisteista, mikä
nostaa riskejä. Tutkimuksen laatijan mielestä kuolemaan johtavat sydäntaudit eivät kuitenkaan ole erityisen paljon
tavallisempia näiden parissa. Hänen mukaansa terveydentilan erot kohtuullisesti juovien ja täysraittiiden välillä
saattavat olla vielä suurempia kuin tutkimus osoittaa.
19
Gard ja Wright (2005), s. 56.
20
Gard ja Wright (2005), s. 66.
21
Taylor (2012).
22
Henriksson (2006).
23
Nutt (2009) s. 3–5.
24
Marmot (2006), s. 204. Ota huomioon, ettei muutamien kymmenien prosenttien ylimääräinen riski ole
oikeasti niin vaarallista kuin miltä voi näyttää. Ylikuolleisuus on tilastollinen yhteys, ei diagnoosi. Useimmat elävät
pitkään, olivat he sitten naimisissa tai naimattomia.
25
Thornton (1991).
26
Schaffer library of drug policy (1988).
27
Kaartinen (2012).
28
Kirjoittajina on 17 johtavaa alkoholitutkijaa Maailman terveysjärjestö WHO:n toimeksiannosta, s.158–159.
29
Yhdysvaltojen arviot osoittavat jyrkkää, 60–80 prosentin laskua heti tammikuussa 1920 voimaan tulleen
kiellon jälkeen. Seuraavan vuoden alusta lähtien kulutusluvut nousivat kuitenkin kolmen tutkimuksen mukaan
noin 50–70 prosenttiin kieltoa edeltävästä kulutuksesta, ja yksi tutkimus osoitti vielä korkeampia tasoja. Kun
kielto kumottiin vuonna 1933, kulutus nousi tuskin ollenkaan ja palasi kieltoa edeltävälle tasolle vasta seuraavalla
vuosikymmenellä. Sullum (2004), s. 82. Kuolleisuus maksakirroosiin väheni sitä paitsi Yhdysvalloissa jo ennen kiellon
voimaantuloa, koska amerikkalaiset joivat vähemmän ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta nousi sitten,
koska juominen lisääntyi koko kieltolain ajan. Thornton (1991).
30
Väliaho (2002).
82