Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Systeemi on siis hyvin avoin niille harvoille, jotka ovat sen sisällä.
Vastaavasti se on heikosti läpinäkyvä sille suurelle enemmistölle, joka on
valmistelun ulkopuolella.
Edelliseen havaintoon liittyy yksi keskeinen Suomen sääntelyjärjestelmän
piirre, jota ei sovi tässä yhteydessä sivuuttaa. Se on hallituksen vahva
asema suhteessa eduskuntaan. Kun hallituksella on takanaan eduskunnan
enemmistön tuki, se pystyy viemään lait sellaisinaan läpi eduskunnassa.
Tämä asetelma ei motivoi vaikutusarviointien laadun parantamiseen.
Eduskunnalla ei ole ollut resursseja omien vaikutusarviointien tekemiseksi
eikä voimaa edellyttää hallitukselta parempaa valmistelun laatua
tässä perimmäisessä kysymyksessä.
EU systemaattisen näköinen mutta poukkoileva
EU:n säädösvalmisteluprosessi on paperilla selkeä ja linjakas. Komissio
tekee aloitteet ja sen jälkeen parlamentti ja neuvosto säätävät lain yhteispäätösmenettelyssä.
Vaikutusarvioinnit ovat keskeinen osa komission ehdotusta, ja myöhemmissä
valmistelun vaiheissa niille annetaan paljon painoarvoa. Jos
olennaisia muutoksia tehdään matkan varrella, ne arvioidaan asianmukaisesti.
Käytännössä asiat eivät aina mene näin.
EU on selkeästi Suomea vahvempi systemaattisuudessa, ainakin muodollisesti.
Kaikkiin keskeisiin ehdotuksiin nimittäin liitetään erillinen,
julkaistava vaikutusten arviointi. Ehdotus, arvio ja vaikutusarviolautakunnan
antama lausunto hankkeesta on kenen tahansa saatavilla komission
internet-sivuilta.
Komission systeemiä ei pidä arvioida pelkästään sen muodollisten
tuotosten perusteella. Tosiasiassa ehdotukset perustuvat joskus melko
puhtaasti poliittiseen tahtoon. Tahto kirjoitetaan esitykseksi ja vaikutusarvio
kirjoitetaan tukemaan poliittista tavoitetta.
Vaikutusarviolautakunta, johon kuuluu komission virkamiehiä ja joka
ei siksi ole täysin riippumaton, esittää huomioita, joiden johdosta esitystä
hieman viritetään. Sen jälkeen aloite viedään eteenpäin, eikä vaikutusarvioon
enää juuri kiinnitetä huomiota. Esimerkit tällaisesta toiminnasta
eivät ole omiaan lisäämään järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta.
Avoimuudessakaan komissio ei näytä Suomea huonommalta. Käytössä
on Your voice -kuulemisjärjestelmä 34 (Sinun äänesi Euroopassa), jonka
välityksellä yksilöt ja yhteisöt voivat esittää näkemyksensä vireillä olevissa
asioissa. On tavanomaista, että komissio saa satoja lausuntoja tämän palvelun
kautta.
Saatuja lausuntoja referoidaan ehdotusten perusteluissa, eli niillä
on oma merkityksensä lopputuloksen suhteen. Varsinaisen kuulemisen
ohella on tavanomaista, että komissio järjestää massiivisia julkisia kuulemistilaisuuksia
tärkeimmistä hankkeista. Jos sanottavaa on, asiansa saa
kuuluville.
64