Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kuntalaisella on realistinen mahdollisuus päästä päättämään merkityksellisistä<br />
yhteisistä asioista.<br />
Pohjoismainen demokratian perinne, joka jatkui autonomian ajan yli,<br />
oli merkityksellinen erityisesti sortokausien aikana. Oma valtiorakenteemme<br />
puolusti meitä ulkoista Venäjän uhkaa vastaan. Sisällissotaa seurasi<br />
vaihe, jolloin valtio oli selvästi vihollinen joitain sen jäseniä kohtaan.<br />
Tämä surullinen kausi päättyi sotien aikana. 1940-luvulla tilanne oli valtiosuhteen<br />
kannalta sotaa käyvälle kansalle selvä: valtio puolusti kansan<br />
vapauksia niitä riistämään haluavaa ulkoista uhkaa vastaan.<br />
Vuoden 1918 murhenäytelmän jäljiltä maassamme on ymmärretty<br />
neuvottelujen ja konsensuksen merkitys pakkokeinojen sijasta. Sirpaloitunut<br />
puoluejärjestelmä on pakottanut puolueet käymään neuvotteluja<br />
keskenään ja jakamaan hallitusvallan. Lähes kaikki puolueet ovat olleet<br />
hallituskelpoisia, ja hallitusvastuu on sitonut puolueet yhteiseen hyvinvointi-<br />
tai holhousvaltiohankkeeseen.<br />
Järjestelmän tilalle yhteisöllisyys<br />
Suomalaisille on tyypillistä vahva, lähes lapsenomainen, luottamus ihmisiin<br />
ja järjestelmään. Kontrasti esimerkiksi vanhoihin kommunistimaihin<br />
on valtava. Vaikka maailma muuttuu, suomalaisina uskomme vieläkin<br />
kaverin, liikekumppanin tai virkamiehen sanaan ensi kuulemalla. Emme<br />
lähde rutiininomaisesti kyseenalaistamaan ja tarkastamaan faktoja.<br />
Meille luottamus on yleensä oletusarvo, joka poikkeustapauksissa<br />
menetetään. Monissa muissa kulttuureissa asia on juuri päinvastoin: epäluottamus<br />
on oletusarvo, ja luottamuksen saavuttaminen vaatii molemmilta<br />
osapuolilta paljon työtä ja aikaa.<br />
Tämä hieno kulttuuripiirre ei ole holhousvaltiokysymyksen kannalta<br />
ajatellen täysin ongelmatonta. Vaikka Valittujen Palojen selvityksessä<br />
2012 suomalaisten vastaajien luottamus poliitikkoihin on samaa kehnoa<br />
tasoa kuin muuallakin Euroopassa, erotumme joukosta luottamalla selvästi<br />
muita enemmän univormua käyttäviin ammattilaisiin kuten poliiseihin,<br />
konduktööreihin ja palomiehiin. Näille ”univormuammateille”<br />
tyypillinen piirre on käytöstämme tai ajatteluamme<br />
ohjaavan auktoriteetin käyttö.<br />
Surullisinta holhousvaltiossa<br />
Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että<br />
on sen huonot tulokset eniten<br />
arvostamme selvimmän tapauksen – poliisin –<br />
holhousta tarvitsevien kannalta<br />
lisäksi suhteellisesti eniten opettajia? Molemmat<br />
ammatit ovat kiistatta äärimmäisen tarpeellisia yhteiskunnan ja yksilön<br />
kannalta. Lisäksi molempien ammattien harjoittajat tekevät työtään<br />
erinomaisella moraalilla. Opettajat kasvattavat lapsia hyviksi yhteiskunnan<br />
jäseniksi ja poliisit pitävät meidät lain suojassa.<br />
Mutta voisiko näiden ammattien korkeassa arvostuksessa piillä kaipuuta<br />
siihen, että joku kertoo meille, kuinka asiat ovat ja kuinka meidän<br />
pitää käyttäytyä? Ja eikö holhousvaltio synny juuri siitä, että joku muu<br />
92
Change language