Holhouksen alaiset: Seitsemän näkymää ... - Turun yliopisto

Presidentti Niinistön syrjäytymistyöryhmä esittää raportissaan 3 ,
että ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta lähiympäristöstään.
Päästämmekö sosiaaliset ongelmat liian pitkälle ja katsomme,
että viranomaiset hoitavat, eikä minun tarvitse puuttua?
Meillä vallitsee ilman muuta liian pitkälle menevä puuttumattomuuden
kulttuuri, ja jonkinlainen yksilöiden, työyhteisöjen ja perheiden ryhtiliike
olisi paikallaan.
Uskotko siihen, että kansalaisten asenteita voidaan muuttaa kohti
suuntaa, jossa he kantaisivat enemmän vastuuta sekä itsestään
että toinen toisistaan?
Pitäähän meidän uskoa, että asenteita voidaan muuttaa. Nämä lastensuojeluun
liittyvät karmeat tapaukset ovat ilmeisesti ravistelleet ihmisiä
jonkin verran.
Tosin en jaksa uskoa, että millään koulutuksella saadaan muutosta aikaiseksi.
Tämän muutoksen täytyy tapahtua jossain ihmisten sisimmässä.
Suomalaisen yhteiskunnan resurssit eivät kasva samaa vauhtia
kuin vaatimukset. Väistämätön seuraus siitä on se, että meidän
täytyy pystyä asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen, priorisoimaan.
Olet käynyt sinnikkäästi tätä priorisointikeskustelua.
Mistä johtuu, että eri asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen
on suomalaisille päättäjille niin vaikeaa. Miksi meillä päädytään
useimmiten ei mihinkään, tai korkeintaan juustohöyläykseen?
Jos ajatellaan erilaisia etuuksia, niin usein etuudet kohdistuvat suhteellisen
pieneen ryhmään. Tälle ryhmälle on taloudellisesti tärkeää, tuleeko
etuus vai ei. Maksajat ovat veronmaksajia, siis valtavasti suurempi
joukko. Ketään veronmaksajaa ei saa etuuden
poistamisen taakse sanomalla, että sinun verosi
vähän kevenee, koska tämä keventymi-
Leikkaukset kiinnostavat aina
paljon enemmän edunsaajien
nen on niin olemattoman pientä, että sillä ei
joukkoa kuin maksajien joukkoa
ole mitään vaikutusta.
Kysymyksessä on siis pysyvä epäsymmetria. Leikkaukset kiinnostavat
aina paljon enemmän edunsaajien joukkoa kuin maksajien joukkoa.
Äskettäisessä M.O.T.-ohjelmassa 4 oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen
tutkimusjohtajan Pekka Ylä-Anttilan erinomainen puheenvuoro
yritystuista. Aina vaalien alla yritystuet kelpaavat karsintakohteeksi.
Nyt vaaleista on reilu vuosi aikaa, ja yritystukia on päätetty lisätä
jo tuntuvasti. Ylä-Anttila arvioi, että kahtena vaalien jälkeisenä vuonna
yritystukia kasvatetaan noin 500 miljoonalla eurolla, siis kymmenillä
prosenteilla.
Tästä näkee hyvin, että yleisellä tasolla voidaan puhua priorisoinneista,
mutta heti kun pitää luopua tai tinkiä jostain, niin lopputulos on
sama: ei onnistu. Ja loppujen lopuksi tukea lisätään.
37