Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

Tuloksia voisi tulkita siten, että mitä merkityksellisemmäksi vapaaehtoistoiminta
järjestössä koetaan, sitä todennäköisemmin sille on myös laadittu suunnitelma tai
strategia. Toisaalta kun vapaaehtoistoiminnalle on laadittu suunnitelma tai strategia,
se on usein myös paremmin organisoitua, ja tämän vuoksi vapaaehtoistoiminnan
merkitys tulee paremmin esille.
12.2 Vapaaehtoistoiminnan erityisosaaminen
Vastaajilta myös kysyttiin: ”Millaista tietotaitoa, valmiuksia, erityistä näkökulmaa
vapaaehtoiset ovat tuoneet järjestöönne?” Vastauksia saatiin tähänkin runsaasti:
532 kappaletta. Monet vastauksista olivat paitsi arvostavia myös hyvin kauniita,
kuten esimerkiksi:
Hiljaista tietoa, uusia taitoja, suvaitsevaisuutta, elämänkokemusta, naurua,
Normaalia elämää ja arkeen kuuluvia asioita, aikaa ja tilaisuuden olla ihmisenä
ihmiselle. Tavallisen ihmisen tuoma näkökulma on ensiarvoisen tärkeätä.
Vastauksista henki myös suuri kunnioitus toimijoita kohtaan:
Vapaaehtoistoiminnassa lähtökohdan tulee olla vapaaehtoisen toiveissa, ei
yhdistyksen. Vapaaehtoisten erityistaidot ovat lisä yhdistyksen toimintaan.
Vastauksissa myös mainiolla tavalla huomioitiin usein, että vapaaehtoiset eivät
tuo vain tietotaitoa vaan energiaa, myönteisyyttä, motivaatiota koko järjestöön:
Tekemisen iloa ja meininkiä, joka motivoi kaikkia järjestötoimijoita,
Motivoituneisuutta ja innostusta toteuttaa hyvinvointia pienellä panostuksella,
Intoa toimintaan!
Vapaaehtoiset voivat usein tuoda toimintaan myös näkökulman, joka muuten
puuttuisi tai olisi vajaa, kuten esimerkiksi:
Nuorten ja nuorten näkökulman tuominen toimintaan.
Kokonaisuudessaan vastauksissa ilmeni, että vapaaehtoistoiminta on tuonut erityisesti
neljää keskeistä erityisosaamista järjestöihin:
• oman ammattialan osaamista: esimerkiksi atk, geriatria, käden taitoja, liikunta,
toimistotyö, musiikki, jooga
• muuta tietotaitoa: tietotekniikka, sosiaali- ja terveysala, yritystoiminta, taide,
kulttuurit, kriisi ja trauma
119