Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

voittaa, jokainen saa. Yhteisiä asioita hoidetaan yhdessä. Omat ja toisen intressit
limittyvät; yksilöllisesti yhdessä, ”Individually together” (Yeung 2004c). Tämä on
juuri vapaaehtoistoiminnan keskeisiä aarteita ja uniikkeja mahdollisuuksia – mihin
vain yhteiskunnan toimintaan tai saraan verrattuna! Kyseessä on huikea mahdollisuus.
Samalla todellisuutta on sekin, että vapaaehtoisuus on muuttumassa yksilöllistymisen
(mikä ei tarkoita itsekkyyttä) myötä: sosiaaliset siteet voivat olla heikompia,
yksilöllisille intresseille on enemmän tilaa, vastavuoroisuus auttamisen tilalta korostuu,
toiminta on lyhytkestoista (esim. Hustinx 2001). Muita tuoreissa kansainvälisissä
tutkimuskirjoissa (esim. Rochester et al. 2010, 78–83) alleviivattuja vapaaehtoistoiminnan
trendejä ovat yksilöllistymisen ohella 1) kuluttaminen eli konsumerismi,
valinta, 2) pyrkimysten, toiveiden kulttuuri; ihmiset ovat nykyään koulutettuja,
tietoisia, tarkkoja, ja pelkät materiaaliset arvot eivät heille enää riitä.
Myös eläkkeellä halutaan elää aktiivista elämää omien arvojen mukaan, 3) sekularisaatio,
4) lisääntyneet riskit, 5) uuden teknologian nousu, 6) yhteisöllisyyden
kaipuu. Näihin nojaten kansainvälisissä tutkimuksissa (esim. Evans & Saxton
2005) on hahmoteltu vapaaehtoistoiminnan tuotteistamista ja räätälöintiä; projektien
suhteen on tärkeä pohtia ja fokusoida kohderyhmät ja nimenomaan suunnitella
toimintaa heidän toiveidensa ja tarpeidensa kautta. Miksei otettaisi mukaan
toimintaa suunnittelemaan esimerkiksi juuri toivotun kohderyhmän edustajia?
Näihin muutoksiin liittyen tuoreissa kansainvälisissä vapaaehtoistoiminnan kokonaiskartoituksissa
(esim. Rochester et al. 2010, 184–185; Hankinson & Rochester
2005) on myös alleviivattu, että vapaaehtoistoiminnan käsitteistöä ja kuva pitäisi
laajentaa, sillä kaikki toiminta ei ole samanlaista. Toiminnassa olisi hyvä luoda
ikään kuin alabrandeja, alalajeja ja -merkkejä. Esimerkiksi seuraavat voitaisiin
erotella nykyistä paremmin toisistaan:
• palvelu
• yleinen vapaaehtoistoiminta
• kampanjointi
• johto, hallinto.
Jokaisessa näissä on toiminnan tulevaisuuden, esimerkiksi rekrytoinnin kannalta
aivan omat haasteensa. Esimerkiksi palvelutehtävien myönteisiä puolia on positiivinen
imago ja laaja arvostus, haasteena mahdollinen rajankäynti palkkatyöhön
ja sen arvostukseen. Puolestaan oma-avun kohdalla myönteistä on käytännöllinen
ja tunnetason tuki ja välittäminen, haasteena puolestaan toiminnan vaativuus
ja mahdollinen henkinen raskaus.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan järjestöissä koetaan vahvasti, että vapaaehtoistoiminnan
merkitys, tarve ja tilaus on kasvussa, monistakin syistä. Lisäksi
monia toiminnan trendejä on havaittu, erityisesti neljä: 1) arvostus kasvussa, samoin
ihmisten innostus, 2) sirpaleisuus, projektimaisuus, lyhytkestoisuus, 3) yh-
170