Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

Ylipäätään monissa näissä teemoissa olisi hyvä muistaa, etteivät yhteisöllisyys ja
yksilöllisyys ole toistensa vastinpareja tai sulje toisiaan pois. Tähän palataan tämän
tutkimuksen Pohdinta-osiossa. Yksi vastaaja huomioi jo täällä mainiosti:
Vapaaehtoistoimintaa voi harrastaa esimerkiksi myös satunnaisesti, mutta
silti jossain määrin säännöllisesti (esim. osallistumalla vaikka kerran vuodessa
vihtatalkoisiin).
Lisäksi vastauksissa nostettiin esille mainioita konkreettisia ideoita, kuten nämä
kaksi:
Jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle annettava kuukausittainen aikalahjoitus
rahalahjoituksen sijaan on tulevaisuuden trendi.
Erilaisia vapaaehtoistyön 'pankkeja' olisi tarpeen kehittää, niin että yhä
useammat ihmiset voisivat valita toiminnan kohteen ja sitoutumisen asteen
helposti – halua vapaaehtoistoimintaan olisi piilevänä enemmän, jos se olisi
tehty mahdollisimman helpoksi. Tämä ei vaatisi kovin paljon uutta (resurssia)
– vain uudenlaista organisoitumisen tapaa.
Kun pohdinnassa palataan kansainvälisiin vapaaehtoistoiminnan trendeihin,
huomataan, että nämä vastaajat ovat todella suomalaisina edellä aikaansa; esimerkiksi
juuri niin kutsuttu time-banking on Briteissä vapaaehtoistoiminnassa
nousussa.
Tämän avoimen ja laajan kysymyksen lisäksi lomake jatkui: ”Seuraavassa on listattu
muutamia vapaaehtoistoiminnan kansainvälisiä trendejä; näkyvätkö ne järjestönne
vapaaehtoistoiminnassa?” Vastaukset piirtyivät taulukon 43 kaltaisina.
Ristiintaulukoitaessa vapaaehtoistoiminnan roolia järjestössä suhteessa vapaaehtoistoiminnan
havaittuihin trendeihin paljastui muutamia selkeitä eroja järjestöjen
välillä. Lyhytkestoinen projektimainen vapaaehtoisuus oli havaittu trendi
useimmiten järjestöissä, joissa vapaaehtoistoiminta oli yksi toimintalohko muiden
joukossa. Suhteessa muihin, lyhytkestoista ja projektiluonteista vapaaehtoistoimintaa
pidettiin hieman harvemmin trendinä kokonaan vapaaehtoistoimintaan
perustuvissa järjestöissä, mutta silti yli puolessa niistäkin. Ero oli tilastollisesti
melko merkittävä. Samantyyppiset erot järjestöjen välillä liittyivät myös oppilaitosten
ja järjestöjen vapaaehtoistoiminnan yhteistyöprojekteihin. Useimmiten yhteistyöprojektit
oli havaittu trendinä järjestöissä, joissa vapaaehtoistoiminta oli oma
toimintalohkonsa. Näistä järjestöistä yli kaksi kolmasosaa piti yhteistyöprojekteja
trendinä. Hieman alle puolet kokonaan vapaaehtoistoimintaa perustuvista järjestöistä
piti yhteistyöprojekteja trendinä. Erot olivat tilastollisesti hyvin merkitseviä.
Trendien osalta selkeitä eroja tulee esille myös sen perusteella, onko järjestössä
vapaaehtoistoiminnan johtamiseen erikoistuneita ammattilaisia. Seuraavat trendit
on havaittu selvästi useammin, mikäli järjestössä on näitä vapaaehtoistoiminnan
126