Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

Valtakunnallisista keskusjärjestöistä yli puolet ilmoitti, että järjestön keskeiset tehtävät
toteutetaan palkatulla henkilöstöllä mutta vapaaehtoistoiminta on tärkeä
toimintalohko. Muissa valtakunnallisissa järjestöissä näiden osuus on hieman alle
puolet. Reilu kuudesosa valtakunnallisista keskusjärjestöistä ilmoitti, että kaikki
järjestön toiminta on vapaaehtoistoimintaa, ja muissa valtakunnallisissa järjestöissä
näitä on lähes neljäsosa. Paikallisista järjestöistä puolestaan yli kolmannes
toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Ilman omia vapaaehtoisia, mutta vapaaehtoistoimintaa
tukevaa työtä tekeviä järjestöjä on eniten keskusjärjestöissä (18,4 %),
mutta ero ei ole kovin suuri verrattuna muiden valtakunnallisiin järjestöjen
(15,9 %) ja paikallisjärjestöjen (12,2 %) suhteelliseen osuuteen. Pienet erot kokonaisprosenttiluvuissa
verrattuna edelliseen taulukkoon johtuvat siitä, että muutama
vastaaja oli jättänyt vastaamatta toiseen kysymyksistä.
Tutkimuksen osiot jaksotettiin siis siten, että perustiedot ja luottamusmiestoiminta
kysyttiin kaikilta vastaajilta. Koska kysely suunnattiin nimenomaan tarkastelemaan
vapaaehtoistoimintaa, sellaiset järjestöt, joiden tehtäviin vapaaehtoistoiminta
tai sen edistäminen ei kuulunut, ohjattiin tästä kysymyksestä suoraan kyselyn
päätössivulle, jolla kysyttiin enää vastaajan taustatiedot.
4.2 Vapaaehtoistoiminnan kirjo
Vastaajilta tiedusteltiin: ”Minkä verran kutakin seuraavaa vapaaehtoistoiminnan
muotoa järjestössänne on? Eli tällä kysymyksellä kartoitetaan, missä tehtävissä
järjestönne vapaaehtoiset toimivat.”
Kun tarkastellaan 'aika paljon' ja 'hyvin paljon' vastanneiden yhteismäärää, eniten
järjestöissä on vapaaehtoisia vertaistukitoiminnassa, tapahtumien järjestämisessä,
virkistystoiminnassa, vaikuttamistyössä ja terveyttä edistävässä toiminnassa.
Vapaaehtoistoiminta kodin siivouksessa, ruoanlaitossa, maahanmuuttajatoiminnassa
ja asuinaluetoiminnassa on järjestöissä puolestaan melko harvinaista.
Eniten uusia vapaaehtoisia puolestaan kaivataan varainhankintaan, tukihenkilötoimintaan,
vertaistukeen, tapahtumien järjestämiseen ja vaikuttamistyöhön. Nämä
prosenttiluvut ovat myös kauttaaltaan korkeita: uusia toimijoita todella tarvittaisiin
monessa järjestössä.
Kysymyksessä siis kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä toiveita. Kysymyksen
lopussa oli avoin kohta: ”Muuta, mitä?” Vastauksia muiden tehtävien
osalta saatiin 105 kappaletta, ja ne olivat hyvin sekalaisia, moninaisia. Vapaaehtoisia
toimi muiden muassa lehtijuttujen kirjoittajina, kurssinjohtajina, kansainvälisessä
toiminnassa ja kääntämistehtävissä. Joissain järjestöissä vapaaehtoiset
seurasivat järjestön toimintaan liittyvää kotimaista ja ulkomaista tutkimusta ja tekivät
näistä yhteenvetoja järjestön lehteen. Järjestöjen oman lehden toimittaminen
olisi voitu hyvin ottaa mukaan listaan, sillä toimitustyö mainittiin useamman
kerran. Eräässä järjestössä omaa lehteä toimittamaan oli kerätty 30 vapaaehtoista.
Toisessa järjestössä taas vapaaehtoinen toimitustyö oli sitä, että vapaaehtoi-
27