Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

neiden arvojen ohjaava vaikutus vähenee, kaivataan ulkopuolista, yhteiskunnallista
tahoa ohjaamaan ja pyytämään. (Grönlund & Pessi 2008; Pessi 2008)
Mitä järjestöelämässä on sitten tulevaisuudessa ylipäätään edessä? Vapaaehtoistoiminnan
johtamista käsittelevä tämän hetken vankin – vaikkei ihan tuore –
käsikirja (McCurley & Lynch 1997) myös hahmottaa seuraavia nousevia trendejä
vapaaehtoistoiminnassa:
• työnantajan tukema vapaaehtoistoiminta: työaikana työntekijät saavat antaa
aikaansa vapaaehtoistoimintaan
• iäkkäämmät vapaaehtoistoimijat: eläkeläiset ja erityisesti `kolmannen iän´
edustajat
• ammatilliset vapaaehtoistoimijat: erityisosaamista tarjotaan järjestöille (liittyy
myös pro bono -toimintaa, jossa eksperttiyttä tarjotaan normaali hintaa paljon
halvemmalla, tai ilmaiseksi)
• transitio-vapaaehtoiset: vapaaehtoistoiminta siirtymävaiheessa, esim. eläkkeellä
jäädessä, kotiäidin- tai isän siirtyessä työelämääntyöttömät vapaaehtoiset:
vapaaehtoistoimintaa voidaan monin tavoin hyödyntää myös siltana
palkkatyöhön.
Käsikirjassa huomioidaan myös kaksi muuta vapaaehtoistoiminnan tapaa, jotka
kuitenkaan eivät ole laajasti hyväksyttyjä vapaaehtoistoiminta-käsitteen piiriin:
yhteiskuntapalvelu (esim. vankilan sijaan) sekä stipendi-vapaaehtoiset (esim. ilmainen
koulutus tai kurssit kiitoksena vapaaehtoistoiminnasta). Lisäksi tuoreessa
kirjallisuudessa (esim. Rochester et a. 2010, 103–117) on täydennetty listaa seuraavilla:
• ylikansalliset vapaaehtoiset, kansainvälinen vapaaehtoisuus; toiminta toisessa
maassa, esim. työleirillä, järjestöjen vapaaehtois-vaihto
• virtuaali-vapaaehtoiset: toiminta vain pelkästään esim. netissä
• katastrofi-vapaaehtoiset: esim. valmiusryhmät suuronnettomuuksia varten
• vapaaehtoisuudesta aktivismiin: esim. spesifit kampanjat
• aika-pankki (time-banking), johon voi tallettaa aikaa tekemästään vapaaehtoistoiminnasta
ja tällä tavoin lunastaa toisilta muita palveluja, saman ajan
verran.
Kuten tulokset osoittivat, moni näistä ideoista ja trendeistä on jo järjestöissä
huomioitu. Yksi ehdotti jopa juuri time-banking -mallista toimintaa Suomeenkin.
Turvatuilla resursseilla näitä ideoita päästäisiin kehittämään paremmin. Erityisesti
yhteistyö yritysten kanssa on Suomessa vielä kovasti lapsenkengissään. Ja se
on kuitenkin juuri sitä toimintaa, jossa kaikki voittavat – ja oppivat toisiltaan. Edellä
nostettiin esille tuore esimerkki USA:sta: järjestöjen ja Disneyn huvipuiston oiva
yhteistyö.
173