Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena

Juuri vapaaehtoistoiminnassa sitoutuminen ja motivaatio onkin äärettömän keskeistä;
ydin on vapaassa tahdossa – vahvuus ja hauraus toiminnan kannalta.
Esimerkiksi verrattuna vapaaehtoistoiminnan rajapintoihin – järjestöjen sisällä,
palkattuihin toimijoihin tai suhteessa järjestöistä julkiseen palvelujärjestelmään
tämä teema nousi haasteena ja kehitystoiveena läpi raportin huomattavan runsaasti
esille. Myös esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan koulutustarpeissa esille
nousee erityisesti koulutus, uusien toimijoiden innostaminen ja toimijoiden sitouttaminen.
Kansainvälisistä tuoreistakin tutkimuksista (esim. Music & Wilson 2008,
297; ks. myös Eikenberry 2009) puolestaan tiedämme, että rekrytoinnin tulee olla
rohkeaa. Esimerkiksi jopa vapaaehtoistoiminnan aktiivisessa kultamaassa, Yhdysvalloissa,
suurin osa ihmisistä, jotka toimivat vapaaehtoisina, ei ole tullut toimintaan
itse, vaan heidät on rekrytoitu, heitä on pyydetty, heidät on kutsuttu. Tehokkain
rekrytointi on juuri henkilökohtaista, kasvoista kasvoihin tapahtuvaa –
aina.
Nykyisillään järjestöissä käytetyimmät keinot vapaaehtoisten tukemiseksi ovat
tutkimustulosten mukaan virkistystilaisuuksien järjestäminen sekä opastuksen ja
koulutuksen tarjoaminen vapaaehtoisille. Henkilökohtaista työnohjausta tarjotaan
myös sangen monissa järjestöissä. Järjestöissä pyritään lisäksi tukemaan vapaaehtoistoiminnan
jatkuvuutta ja toimijoiden sitoutumista erityisesti seuraavin
tavoin: virkistys, tuki ja toiminnanohjaus (esim. työnohjaus), pienet huomionosoitukset,
positiivinen palaute, yhteydenpito, koulutus. Kokonaisuudessaan tuki on
hyvinkin monimuotoista, joskin vain osassa järjestöjä. Puolet järjestöistä käyttää
alle 2 000 euroa rahallisesti suoraan vapaaehtoisten tukemiseen sekä kouluttamiseen
ja opastamiseen. Niissä järjestöissä, joissa on palkattu vapaaehtoistoiminnan
koordinaattori, kustannukset ovat henkilöstökulujen kautta suuremmat.
Virkistystoimintaan puolestaan puolet järjestöistä käyttää alle 1 000 euroa ja kolme
neljästä järjestöstä alle 2 000 euroa. Koska tukeva toiminta on hyvin tärkeää,
saattaisi olla perusteltua ohjata vapaaehtoisia tukevaan toimintaan enemmän
myös rahallisia resursseja.
Lisäksi tulosten mukaan osassa järjestöjä – vain osassa – pyritään tukemaan
toiminnan ”elämänkaarta” (esim. uusien tehtävien tarjoaminen, haasteellisuuden
lisääntyminen) erityisesti seuraavin tavoin: kehityskeskusteluilla ja muilla keskusteluilla,
koulutuksella, tehtävien kierrolla sekä toimintojen ja toimintatapojen kehittämisellä.
Kuten yksi vastaaja tiivisti mainiosti:
Kehittämällä mahdollisuuksia ja antamalla tekijöille vastuuta.
Tuoreet tutkimukset (esim. Rotolo 2000) ovat osoittaneet suurilla aineistoilla ja
niin vapaaehtoistoimintaa kuin yleensäkin yhdistysaktiivisuutta koskien, että elämän
murrosvaiheet todella vaikuttavat toimintaan; rytmi seuraa elämän syklien
rytmiä. Rytmi myös vaikuttaa toiminnan sisältöön: kouluikäisten lasten vanhemmat
toimivat mielellään vapaaehtoisina lastensa elämänpiiriin liittyvissä asioissa.
Teema on keskeinen.
176