Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kulukorvaukset, henkilöstökulut, vapaaehtoisten opastaminen ja kouluttaminen<br />
sekä vapaaehtoisten virkistystoiminta. Kuluista euromääräisesti suurimpia<br />
olivat henkilöstökulut ja vapaaehtoistoiminnan edellyttämien tilojen ja tarvikkeiden<br />
kulut.<br />
• Valtakunnallisissa keskusjärjestöissä työskenteli useimmiten vähintään yksi<br />
henkilö vapaaehtoistoiminnan tehtävissä. Yli kolmasosassa näistä järjestöistä<br />
koordinaattoreita oli yli 6 työntekijää. Yli puolet muista valtakunnallisista järjestöistä<br />
työllisti 1–2 vapaaehtoistoiminnan työntekijää. Paikallisista<br />
/alueellisista järjestöistä melkein kolmasosa oli kokonaan ilman vapaaehtoistoimintaan<br />
palkattua työntekijää. Kuitenkin siis suurimmassa osassa myös<br />
paikallisista/alueellisista järjestöistä oli ainakin yksi vapaaehtoistoiminnan tehtäviin<br />
palkattu työntekijä.<br />
• Vajaassa kolmanneksessa järjestöistä on vapaaehtoistoimintaan erikoistuneita<br />
ammattilaisia. Lukua voidaan pitää sangen suurena.<br />
• Reilusti yli puolet vastaajista katsoo, että heidän järjestössään tarvittaisiin tällä<br />
hetkellä nykyistä enemmän vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja kehittämiseen<br />
liittyvää koulutusta järjestön työntekijöille. Valtakunnallisten keskusjärjestöjen<br />
vastaajista jopa kaksi kolmasosaa pitää lisäkoulutusta tarpeellisena.<br />
Koulutusta kaivataan erityisesti perustiedoissa sekä toimijoiden motivoinnissa<br />
ja sitouttamisessa. Koulutustilanteilta toivotaan erityisen paljon myös verkostoitumista<br />
ja hyvien käytänteiden jakamista.<br />
• Yhteistyö vapaaehtoistoiminnassa on laaja-alaista ja monipuolista. Tärkeimpiä<br />
yhteistyökumppaneita ovat muut sosiaali- ja terveysjärjestöt, ja yhteistyötä<br />
tehdään sangen paljon myös muiden alojen järjestöjen sekä kunnan kanssa.<br />
Se sisältöinä nousee esille neljä teemaa: paikallisen tason yhteistyö, tapahtumat,<br />
koulutustilaisuudet, tiedonvälitys ja -jakaminen.<br />
• Pääsääntöisesti vastaajat eivät kokeneet, että heillä olisi ollut ongelmia vapaaehtoisten<br />
ja palkattujen suhteessa järjestössä. Onnistumisen takana ovat<br />
erityisesti molemminpuolinen arvostus sekä selkeät roolit ja vastuut kuten<br />
myös keskus- ja piirijärjestöjen rooli. Jos ongelmia oli, ne liittyivät erityisesti<br />
kahteen tekijään: tehtävien jakoon, pelisääntöihin sekä toisaalta erilaiseen<br />
rytmiin, aikaan. Näiden yhteydessä resurssipula nostettiin usein esille.<br />
• Useimmat vastaajat eivät myöskään kokeneet, että heillä olisi ollut vapaaehtoistoiminnassaan<br />
ongelmia suhteessa viralliseen palvelujärjestelmään. Tässä,<br />
kuten järjestöjen sisälläkin, koettiin lisäksi tilanteen kehittyneen viime aikoina<br />
myönteiseen suuntaan. Jonkin verran esille nostettiin kuitenkin kokemusta<br />
arvostuksen puutteesta. Tilanne koettiin haasteellisena, koska samalla<br />
toiveet toimintaa kohtaan ovat suuret ja kasvavat.<br />
• Vapaaehtoistoiminnan perustehtäväksi järjestöissä koetaan erityisesti oman<br />
toiminnan tukeminen: ilman vapaaehtoistoimintaa valtavan suuri osa toiminnasta<br />
jäisi pois. Lisäksi seuraavat teemat nousivat koetuissa perustehtävissä<br />
esille: tiedon lisääminen, ihmisten ja erityisryhmien tukeminen, vertaistuki sekä<br />
paremman maailman rakentaminen (yhteisöllisyys ja auttaminen sekä vapaaehtoistoiminta<br />
vaikuttamiskanavana).<br />
187