Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
• hallituksen jäseniltä saatuihin tietoihin<br />
• tuntimääriin<br />
• ohjaajien raportteihin.<br />
Seuraavaan on koottu näitä vastauksia havainnollistavia suoria aineistolainauksia:<br />
Vapaaehtoiset raportoivat ajankäyttöään kaksi kertaa vuodessa kirjallisesti<br />
puolivuotis- ja vuoden toimintakertomusta varten.<br />
Vapaaehtoistoimijoiksi laskemme: a) järjestöaktiivit, b) Ihmisenviran hoitajat,<br />
c) toimintakeskukset, d) muut vapaaehtoiset ja e) hallituksen jäsenet.<br />
Vuosittainen toimintaraportti pyydetään a-b-c kohteilta, jossa kysytään<br />
myös d-kohtaan tietoja. C-kohdalta pyydetään lisäksi kolme kertaa vuodessa<br />
(nelikuukautinen) kausiraportti. E-kohdasta eli hallituksen jäsenistä osa<br />
täyttää vuosiraportin. Kaikki eivät kaikkeen vastaa, joten aina osa luvuista<br />
(ehkä kolmannes) on järjestöpäällikön ja/tai aluetyöntekijöiden arvioon perustuvaa.<br />
Osallistujien määrä (esim. talkoot) lasketaan, muttei henkilötietoja. Ryhmänvetäjät<br />
tiedetään.<br />
On tärkeä huomioida, että kovin tiukka raportointivelvollisuus vapaaehtoisille vie<br />
nopeasti toiminnan ilon. Ehkä toiminnan luonteeseen kuuluukin se, että tunteja ei<br />
hirveästi lasketa. Ihmiset tekevät sen verran kuin kulloinkin tuntuu hyvältä ja tarpeelliselta.<br />
Tämä käy ilmi myös vapaaehtoistoiminnan määritelmän kriteereistä:<br />
toiminnan on oltava vapaaehtoista.<br />
4.4 Keitä toivottaisiin mukaan?<br />
Edellä kävi jo ilmi, että järjestöissä uusia vapaaehtoisia puolestaan kaivataan erityisesti<br />
varainhankintaan, tukihenkilötoimintaan, vertaistukeen, tapahtumien järjestämiseen<br />
ja vaikuttamistyöhön. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin lomakkeella<br />
myöhemmin, valmiiden vaihtoehtojen kanssa: ”Keitä erityisesti toivoisitte nykyistä<br />
enemmän järjestönne vapaaehtoisiksi?” Tulokset piirtyvät taulukon 17 mukaisesti.<br />
Kaksi ryhmää erottuu selvästi ylitse muiden; erityisen moni toivoo järjestöön vapaaehtoisiksi<br />
lisää miehiä ja nuoria aikuisia. Erityisen harvoin vapaaehtoisiksi toivotaan<br />
paitsi lapsia myös ”muutoin työelämän ulkopuolella olevia (esim. koululaiset,<br />
äitiyslomalaiset, opiskelijat)”. Tosin tämäkään luku ei ole matala; kuudennes<br />
vastaajista toivoo myös juuri heitä järjestönsä vapaaehtoisiksi.<br />
34