Johdinautoliikenteen hankeselvitys - HSL

14tuotantotavalla on pelkistetyssä energiaan keskittyneessä kysymyksenasettelussa merkittävä rooli.Liitteen luvussa 3 on käsitelty tarkemmin sähkön eri tuotantomuotoja.Taulukossa on esitetty belgialaisen joukkoliikenne- ja energia-asiantuntijan Harry Hondiuksen laskelmattäydennettynä Suomen arvoilla sekä VTT:n ajoneuvotekniikan tutkimusprofessori Nils-OlofNylundin osin VTT:n tekemiin mittauksiin perustuvat laskelmat. Hondiuksen laskelmat ovat moottorista-pyörällevertailuja. Nylundin laskelmissa otetaan myös polttoaineen jalostuksen hyötysuhdehuomioon (well-to-wheel).Euroopan eri alueilla tuotetaan sähkö varsin vaihtelevilla tavoilla. Tätä kuvaamaan on Hondiusvalinnut johdinauton energiatehokkuutta tarkasteltaessa saksalaisen tuotantomallin. Olemme itselaskeneet lisäksi vastaavan laskelman Helsingin tuotantomallin mukaan. Saksassa on voimalaitostentavoitearvona nk. kombivoimalaitos, jossa diesel- tai kaasuturbiini on sarjassa höyryturbiininkanssa, jolloin päästään n. 60 % energiahyötysuhteeseen voimalaitoksella. Helsingissä oma tuotantotapahtuu yhdistettynä lämmön ja sähkön tuotantona (CHP – Combined Heat & Power), jolletyypillisesti ilmoitetaan n. 90 % hyötysuhde. Nylund käyttää sähkön tuotannon hyötysuhteena kaasullatapahtuvan sähköntuotannon hyötysuhdetta (Ecofys 2010-raportti).Myös siirtoverkon häviöt ovat Euroopan eri alueilla erisuuruiset, koska jännitetasot ja siirtoverkonrakenne ovat erilaiset. Suomessa kantaverkko ja muut runkoverkon osat on rakennettu varsinmyöhään, mikä on mahdollistanut edullisten jännitealueiden valinnan. Tasasähköosuudessakinmeidän on mahdollista säästää valitsemalla 750 V -järjestelmä vanhemman, mutta yleisesti vieläkäytetyn 600 V -järjestelmän sijaan. Näistä syistä Helsingin energiahyötysuhde onkin korkeampikuin Saksan vastaava tulos.Dieselbussin hybiridisoinnilla ja jarrutusenergian talteenotolla on VTT:llä mitattu saatavan 25 %säästö polttoaineenkulutuksessa. Johdinautoille energian talteenotosta esimerkkinä voitaneen pitääVossloh-Kiepen antamaa tietoa Van Hool/Vossloh-Kiepe 18 m niveljohdinautojen vastaanottokokeistaMilanossa. Siellä mitattiin jarrutusenergian talteenoton osuudeksi noin 30 % kokonaisenergiasta.Dieselbusseissa osa jarrutusenergiasta on jo nyt pystytty hyödyntämään matkustamon lämmitykseen.Johdinautojen kohdalla jarrutusenergian mahdollisia hyödyntämiskohteita ovat lämmityksenja ajomoottoreiden lisäksi ilmastointi ja sähkökäyttöiset toimilaitteet. Siirrettäessä energia ajoneuvonulkopuolelle ajojohtojärjestelmään aiheutuu siitä jonkin verran siirtohäviöitä. Samalla tavallasäilöttäessä jarrutusenergiaa akkuihin tai muihin energiavarastoihin aiheutuu häviöitä. Lisäksienergiavarastot lisäävät ajoneuvon painoa ja pienentävät hyötykuormaa.