Johdinautoliikenteen hankeselvitys - HSL

1 JohdantoTämän selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa hankesuunnitelmatasoinen selvitys johdinautoliikenteenaloittamisesta Helsingissä. Selvitys on jatkoa vuonna 2009 valmistuneelle Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitykselle(HKL D: 2/2009). Hankesuunnitelman tekeminen alkoi lokakuussa 2009 ja päättyi tammikuussa2011. Työn tilasi alun perin HKL ja työn ohjausvastuu siirtyi vuoden 2010 alussa tilaajaorganisaationaaloittaneelle Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut jäseniä myösTurun ja Tampereen kaupungeista.Johdinautot ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien ja monissa maissa on havaittu, että johdinautojärjestelmä onedullinen tapa tuottaa joukkoliikennepalveluita ja vähentää liikenteen melua ja päästöjä. Maailmalla on meneilläänuseita johdinautohankkeita; uusien järjestelmien rakentamista, vanhojen laajentamista ja uusimista sekäbussilinjojen muuttamista johdinautojärjestelmiksi. Uudet johdinautojärjestelmät ovat kehittyneissä maissajoko perinteisiä johdinautojärjestelmiä tai usein täysin uudenlaisia joukkoliikennemuotoja, joissa yhdistyy BRT(Bus Rapid Transit), raitiovaunu ja metrojärjestelmä. Kehittyvissä maissa, esim. Etelä-Amerikassa johdinautojärjestelmillätoteutetaan usein nopeaa metromaista pintaliikennettä. Huomattavaa on, että missään ei tällähetkellä suunnitella merkittävää johdinautojärjestelmän lakkauttamista.Johdinauto sijoittuu matkustajakapasiteettinsa puolesta bussien ja raitiovaunujen väliin. Vaikka johdinautotovat samankokoisia kuin bussit, on näiden järjestelmien työnjako monissa Euroopan kaupungeissa tehtysiten, että suurempikapasiteettisilla niveljohdinautoilla hoidetaan pitkien runkolinjojen liikennöinti kun taasdieselbussien roolina on hoitaa lyhyitä, yleensä pienemmän matkustajakysynnän linjoja. Toisaalta raitiovaunujakäytetään sellaisilla linjoilla, joilla johdinautojen kapasiteetti ei riitä.Johdinautojen merkittävä etu raitiovaunuihin nähden on kiskottomuus, jonka ansiosta johdinautojen on ilmanerityistoimia mahdollista siirtyä reitiltään sivuun muutama metri ja väistää toisia ajoneuvoja. Kiskottomuustekee johdinautosta hiljaisen, koska moottorimelun lisäksi puuttuu kiskoista aiheutuva melu. Meluttomuusmahdollistaa johdinautolinjojen kulun asukkaita häiritsemättä asuinalueiden läpi. Kantakaupungin kivikaduillajohdinautoilla syntyy rengasmelua raitiovaunuja enemmän.Tässä työssä on selvitetty, millä edellytyksillä johdinautojärjestelmä voidaan tuoda osaksi Helsingin seudunjoukkoliikennettä täydentämään busseilla ja raitiovaunuilla nykyisin hoidettua tarjontaa. Suunnittelutyössä onpyritty hyödyntämään johdinautojen erityisvahvuuksia kuten lähipäästöttömyyttä, vähämeluisuutta ja energiatehokkuutta.Selvitykseen sisältyvät linjastosuunnittelua, sähköjärjestelmää, varikkoa, ajokalustoa, kaupunkikuvaa sekäliikenteen organisointimalleja koskevat tarkastelut, joiden jälkeen on laadittu yhteiskuntataloudelliset laskelmatja vaikutusarviointi.Hankeselvityksen loppuvaiheessa nousi esiin kysymys siitä, mitkä olisivat mahdolliset hyödyt ja kustannukset,jos johdinautojärjestelmän sijaan vastaava linja-autoliikenteen kehittäminen tehtäisiin käyttämällä uusintamahdollista hybriditekniikkaa ja ottamalla käyttöön biopolttoaineet. Tästä tehty selvitys on raportin liitteessä 4.8