Johdinautoliikenteen hankeselvitys - HSL

TiivistelmäsivuJulkaisija: HSL Helsingin seudun liikenneTekijät: Tero Anttila, Pipsa Eklund, Simo Airaksinen, Raimo Mättö, Artturi Lähdetie Päivämäärä 19.4.2011Julkaisun nimi: Johdinautoliikenteen hankeselvitysX Rahoittaja / Toimeksiantaja: Helsingin seudun liikenne, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Turun kaupunki, Tampereen kaupunkiTiivistelmä:Hankeselvityksessä on laadittu suunnitelma johdinautoliikenteen käynnistämisestä Helsingissä. Tähän onsisältynyt selvitys johdinautotekniikan viimeisimmistä kehitysvaiheista, kolme vaihtoehtoista linjastosuunnitelmaa,suunnitelma varikon sijoittamisesta Koskelan bussivarikolle, kaupunkikuvallinen tarkastelu, selvitys organisointivaihtoehdoista,johdinautoa koskevat tekniset määrittelyt sekä vaikutustarkastelut.Johdinauto on peruskonseptiltaan vakiintunut, mutta teknisten ratkaisujen osalta jatkuvan kehityksen kohteenaoleva sähköisen linja-autoliikenteen ratkaisu. Tämän selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös mahdollisuuttasiirtyä käyttämään mm. akuilla ja polttokennoilla toteutettuja linja-autojärjestelmiä. Ne ovat kuitenkin teknisenkehityksensä alkupäässä, eikä kokonaistaloudellisesti kilpailukykyisiä toimivia järjestelmiä ole vielä saatavilla.Johdinautoa teknisesti varmempia ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempia sähköisiä linja-autojärjestelmiä eiole nähtävissä lähitulevaisuudessa. On silti mahdollista, että suunnitellun järjestelmän elinkaaren aikana vuoden2030 jälkeen otetaan käyttöön järjestelmiä, joissa ei tarvita koko linjastoa kattavia ajojohtimia.Johdinautotekniikan tuoreimpia kehitysaskelia ovat apumoottori- ja akkujärjestelmät, jotka mahdollistavatajoneuvojen aiempaa suuremman autonomisen liikkumisen. Johdinautot on nykyisin varustettu apuvoimanlähteellä,jolla pääosin vältetään johdinjärjestelmän perinteiset rajoitteet. On myös mahdollista liikennöidä pienehköjäosia reitistä kokonaan ilman ajojohtoja. Jarrutusenergian talteenotto joko takaisin ajojohtoihin syöttämällä,tai varastoimalla se ajoneuvoon kuuluu myös nykyaikaisen johdinauton ominaisuuksiin.Tutkituista kolmesta linjastoratkaisusta valittiin tarkempaa tutkimusta varten vaihtoehto A, jossa linjaston painopisteon kantakaupungissa, minkä ohella osa luoteisten ja koillisten esikaupunkien linjoista on muutettujohdinautolinjoiksi. Muut tutkitut linjastot olivat laaja keskustalinjasto täydennettynä heilurilinjoilla sekä poikittaislinjasto.Tarvittava johdinautojen määrä A-linjastossa on 75. Liikennekalustona kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissaolivat niveljohdinautot, joista osa oli yhdessä vaihtoehdossa kaksinivelisiä.Johdinautojärjestelmän investointikustannukset ovat linjaston A mukaisessa laajuudessa 89 milj. €, josta 51milj. € on ajokaluston, 33 milj. € väyläinfrastruktuurin ja 5 milj. € varikon muutostöiden osuus. Sähköinfrastruktuurinnauhakustannukseksi on arvioitu noin 550 000 €/km ja yhden niveljohdinauton hankintahinnaksi 675 000 €.Niveljohdinautojen liikennöintikustannuksen arvioidaan olevan noin 6 % kalliimpi kuin vastaavilla dieselbusseilla.Linjasto A on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa liikennöitäisiin kolmealinjaa 27 niveljohdinautolla.Tutkituista varikkovaihtoehdoista Koskelan varikon arvioitiin parhaiten soveltuvan johdinautovarikoksi. Sesoveltuu kokonsa ja sijaintinsa puolesta erittäin hyvin kantakaupunkia palvelevan johdinautoliikenteen varikoksija korjaamotilat soveltuvat myös nivelautojen korjauksiin.Johdinautoliikenteen organisointivaihtoehtoina tutkittiin oman tuotannon mallia, kalustoyhtiömallia sekä liikennöitsijämallia.Johdinautoliikenteellä on synergioita sähkökäyttöisyyden takia raitioliikenteeseen sekä liikenteenhoidon ja ajokaluston kannalta bussiliikenteeseen. Oman tuotannon mallissa vastuu liikennetuotannosta,ajokalustosta ja sähköinfrastruktuurista on samalla toimijalla, minkä arvioitiin olevan merkittävä etu vastuiden jatoimintavarmuuden näkökulmista.Johdinautojärjestelmän H/K-suhteeksi saatiin tehdyssä Yhtali-laskelmassa 2,3 ja hyötyjen nettonykyarvoksi 21milj. €. Hyödyistä 50 % on liikennepalveluiden tuottajien hyötyjä, 26 % matkustajien aikasäästöjä, 13 % ympäristökustannustenpienenemistä ja 11 % onnettomuuskustannusten alenemista. Korkeaa H/K-suhteen arvoaselittävät osaltaan johdinautoliikenteen edulliset investointikustannukset vertailuvaihtoehdon (Ve-0+) raitiotieinvestointeihinnähden, ympäristöhyödyt sekä laskelmassa käytetty arvio matkustajamäärien 5 %:n kasvustajohdinautolinjoilla.Johdinautoliikenteen aloittaminen on mahdollista kolme vuotta hankkeen käynnistämispäätöksen jälkeen.Käytännössä hankkeen valmisteluun ja linjaston suunnitteluun on syytä varata riittävästi aikaa. Tämän johdostaarvio mahdollisesta liikenteen aloitusajankohdasta on vuoden 2016 alussa.Avainsanat: johdinauto, sähkökäyttöinen joukkoliikenneSarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 13/2010ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN 978-952-253-089-9 (nid.)ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN 978-952-253-090-5 (pdf)HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444Kieli: Suomi Sivuja: 93