Johdinautoliikenteen hankeselvitys - HSL

16Joku muu apuvoimanlähde voisi olla kuitenkin teknisesti käytännöllisempi, sillä apumoottoria einimensä mukaisesti käytetä normaalissa liikennöinnissä, joten sen käyttöaika jää koko elinkaarensaaikana hyvin vähäiseksi. Teho-painosuhteeltaan dieseliä parempia voimanlähteitä olisivat esim.bensiini- ja etanolipolttomoottorit tai mikroturbiinit. Ne ovat myös hinnaltaan diesel-moottoria edullisempiaja niiden lähipäästöt ovat osin pienempiä. Solingenin johdinautojärjestelmän edellinen sukupolvioli varustettu kuplavolkkareista tutulla pienellä bensiinibokserimoottorilla.2.11 Osan matkaa ilman johdinyhteyttä kulkevat johdinautotEdellä kuvatuista perinteisen johdinauton reittiä rajoittavista ongelmista voitaisiin päästä eroon, josjohdinautot pystyisivät kulkemaan jonkin matkaa ilman johtimia. Johtimettoman kulun voisivat tällöintarjota riittävän tehokkaat energiavarastot, joista on luvussa 3 tarkempi esittely. Energiavarastonsuuruus ratkaisee kuinka pitkän matkan johdinauto pystyy liikkumaan ilman johtimia. Mielekkääntoiminnallisuuden kannalta voidaan vähimmäistavoitteena pitää yhtä pysäkinväliä.Tämän selvityksen puitteissa haettiin vastausta kysymykseen olisiko teknistaloudellisesti perusteltavissa,että Helsinkiin mahdollisesti hankittavat johdinautot olisi varustettu järjestelmällä, jokamahdollistaisi osittain johdottoman liikennöinnin. Missään kaupungissa ei tällainen toimintatapa olevielä lyönyt itseään läpi. Siitä saatavat hyödyt olisivat kuitenkin niin merkittäviä linjaston muodostumisensekä ajojohtojen, syöttöasemien ja varikon rakenteen ja kustannusten kannalta, että johdottomanajon mahdollisuuden selvittäminen oli yksi tämän selvityksen pääkysymyksistä.Roomassa otettiin käyttöön akkuvoimalla keskustassa muutaman kilometrin kulkeva järjestelmä,mutta nyttemmin sinne rakennetaan kattava ajojohtojärjestelmä ja akut jäävät vain varavoimakäyttöön.Syynä akkujärjestelmästä luopumiseen oli itse akkujen tiheä uusimistarve ja siitä aiheutuvatkorkeat kustannukset. Myös Landskronassa Ruotsissa käytössä oleva pieni johdinautojärjestelmätoimii osan reitistään akkujen voimin. Sielläkin uusin kalusto on tilattu ilman operatiivisessa liikennöinnissäkäytettävää akkujärjestelmää.Vallitsevasta optimismista kuitenkin kertoo mm se, että sähkölaitevalmistaja Cegelec on luvannutEberswaldin toimituksen yhteydessä (vuoden 2009 lopulla) kehittää yhdessä paikallisen liikennelaitoksen(BBG) kanssa energiavarastoon perustuvan ratkaisun, joka mahdollistaa n. 5 km mittaisenjohtimista vapaan liikkumisen. Nykyiset superkondensaattoreihin perustuvat järjestelmät antavatvain muutaman sadan metrin johdottoman toimintasäteen. Yksi tällainen Solariksen ja Cegelecinrakentama ajoneuvo on ollut koekäytössä ympäri Eurooppaa, mm. Tallinnassa.2.12 Virroittimien kehitysOlennainen osa johdotonta ajoa on virroittimen noston ja laskun juoheva toiminta. Osan matkaailman johtimia kulkevien ajoneuvojen sekä pysäkeillä lataavien ajoneuvojen kohdalla virroittimientoiminnan hallitseminen on vielä intensiivisen kehityksen alla. Johdinauton virroittimien aisat on jouusissa ajoneuvoissa varustettu turva-automatiikalla, joka laskee ne hallitusti alas häiriötilanteissalaajemman vahingon välttämiseksi. Sen sijaan nostojärjestelmät ovat teknisesti vielä sangen kehit-