5 Johdinautolinjastovaihtoehdon valinta5.1 Linjastovaihtoehdon valintaperusteetTarkasteltavan linjastovaihtoehdon valintaa voidaan perustella ainakin taloudellisen tehokkuuden,joukkoliikennejärjestelmän työnjaon ja ympäristönäkökohtien perusteella.Kalliin infrastruktuuri-investoinnin taloudellisen tehokkuuden mittarina voidaan pitää tunnuslukualinjakm/verkkokm vuodessa, missä verkkokilometri tarkoittaa ajojohdinverkoston laajuutta. Toisenataloudellisena arviointikriteerinä voidaan pitää investoinnin suuruutta, sillä investointi johdinautojärjestelmäänkilpailee muusta joukkoliikenteen julkisesta rahoituksesta. Rahoituksen saaminen onaina vaikeaa, joten pienemmällä investoinnilla toteutettu hanke on todennäköisempää saada läpikuin suurempaa investointia edellyttävä. Joukkoliikenteen liikenteellisen hoidon operatiivisen tehokkuudenkannalta johdinautolinjaston maantieteellinen ja liikenneverkollinen sijoittuminen suhteessavarikon sijaintiin on tärkeää. Mitä pienempi on ns. varikkosiirtymien ja muun tyhjänä ajon osuusjohdinautojen ajosuoritteesta, sitä pienemmät ovat liikennöintikustannukset linjakilometriä kohden.Joukkoliikennejärjestelmän kannalta on kysymys eri joukkoliikennemuotojen – bussin, johdinautonja raitiovaunun – tarkoituksenmukaisimmasta tehtäväjaosta kantakaupungissa. Tähän vaikuttavatmm. aikaisemmat päätökset joukkoliikenteen kehittämisestä, esim. raitiotieverkon laajentamisesta.Johdinautoliikenteellä tavoitellaan vähäisempää energiankulutusta, paikallispäästöjä ja melua dieselbussiliikenteeseenverrattuna. Tältä kannalta katsoen merkitystä on sillä minkälaisessa katuympäristössäjohdinautot liikennöivät ja kuinka suuren ihmisjoukon ympäristön laatua johdinautoliikenteeseensiirtyminen parantaa. Lisäksi kaupunkikuvalliset tekijät vaikuttavat siihen, millaisina johdinautoliikenteenympäristövaikutukset koetaan.5.2 Kustannusten yhteenvetoLinjastovaihtoehtojen kustannukset muodostuvat liikennöintikustannuksista, materiaalikustannuksista,katuinfrastruktuurin kustannuksista ja rakennusaikaisten töiden kustannuksista. Liikennöintikustannustenmuodostuminen on esitetty tarkemmin aiemmin luvussa 3.Alla olevassa taulukossa materiaalikustannuksien kuoletusajaksi on oletettu 25 vuotta ja korkokannaksi5 %, jotta on saatu laskettua niiden vuotuinen kustannus. Linjastokustannuksien osalta tuleehuomioida, että vaihtoehdon C kalustokustannukset on laskettu myös tuplanivelten osalta yksinivelajoneuvolle.Varikon kustannusten on oletettu olevan tässä tarkastelussa kaikille samat, mikäli pitkällätähtäimellä on kuitenkin tarkoitus siirtyä vaihtoehtoa A- laajempaan johdinautolinjastoon.Taulukko 26. <strong>Johdinautoliikenteen</strong> kustannukset vuositasolla.A A - B CL i i k e n n ö i n t i ( € / a ) 16 626 000 5 854 000 19 968 000 12 777 000S ä h k ö i n f r a ( € / a ) 2 345 000 1 095 000 2 707 000 2 182 000K a t u i n f r a s t r u k t u u r i ( € / a ) 9 000 4 000 10 000 8 000Y h t e e n s ä 18 980 000 6 953 000 23 317 000 14 967 00048
5.3 Linjastovaihtoehtojen kustannusvertailuSeuraavaan taulukkoon on koottu liikenteen taloudellisen tehokkuuden keskeiset tunnusluvut.Taulukko 27. Liikenteen taloudellisen tehokkuuden tunnusluvut.Ajojohtoverkon hyödyntämisen kannalta tehokkaimmalta näyttää linjasto B, 81 100 linjakm/verkkokm,joskin linjastot A ja C ovat tässä suhteessa lähes samanarvoiset. Vaihtoehto A- onvaihtoehdon A esivaihe ja on tässä suhteessa kustannustehottomin, koska aloitusvaiheessa onjouduttu tekemään kalliita perusinvestointeja verkkoon, mutta liikenteen volyymi on vielä vähäinen.Linjasto B on investointina selvästi kalliimpi kuin muut, koska sen verkosto on laajin. Sähköinfrastruktuurinyksikkökustannuksiltaan (infrakust./verkkokm) vaihtoehto A- on muita edullisempi, mm.koska uusia sähkönsyöttöasemia tarvitaan muita vaihtoehtoja vähemmän. Linjastoissa B ja C onkuusi, linjastossa A viisi ja linjastossa A- yksi uusi syöttöasema.Liikennöintikustannuksiltaan B on muita vaihtoehtoja kalliimpi.A A - B CJ o h d i n a u t o j e n m ä ä r ä 75 26 81 55V e r k o n l a a j u u s ( k m ) 57 , 5 30 , 1 68 , 1 54 , 5L i n j a k m / v e r k k o k m 77 200 47 487 81 126 78 503L i i k e n n ö i n t k u s t . ( M € / a ) 16 , 2 5 , 8 20 , 6 12 , 8I n f r a s t r u k t u u r i k u s t . ( M € ) 33 , 2 15 , 5 38 , 3 30 , 9I n f r a k u s t ./ v e r k k o k m ( M € ) 0 , 58 0 , 51 0 , 56 0 , 575.3.1 Liikennejärjestelmän taloudellisuusLiikenteen operatiivisen tehokkuuden kannalta vaihtoehto B on tehokkain. InfrastruktuurikustannuksiltaanA, B ja C (€/verkkokm) ovat lähellä toisiaan A-:n ollessa edullisin.Liikennetuotannon järjestämisen kannalta on syytä vertailla linjastojen sijaintia suhteessa käytettäväänvarikkoon. Vertailu on tehty Koskelan varikon suhteen (ks. luvut 6 ja 7). Linjasto A (kuva 3) onsuunniteltu nykyisen keskusta- ja esikaupunkilinjaston perusteella ja esikaupunkilinjat on valittu niin,että niitä voidaan järkevästi liikennöidä Koskelan varikolta. Linjasto A ja siten myös A- ovat Koskelastakäsin hyvin liikennöitävissä.Linjastossa B (kuva 5) kolme linjaa päättyy Laajasaloon ja siirtoajot varikolta linjan päihin hoidetaanKruunuvuoren siltaa pitkin. Linjasto B:tä voidaankin tyhjänä ajon kannalta pitää huonompana vaihtoehtonakuin linjasto A:ta.Linjasto C (kuva 6) on pitkien linjojen muodostama poikittaislinjasto, joka poikkeaa tarkoitukseltaanja luonteeltaan linjastoista A ja B, jotka ovat melko kompakteja keskusta- ja esikaupunkilinjastoja.Siirtoajojen kannalta linjasto C on vaihtoehdoista huonoin, koska sen hallisivut ovat pisimmät.5.3.2 Linjastovaihtoehtojen roolitLinjastossa A johdinautoliikenne korvaa nykyistä bussiliikennettä ja tarjoaa siten ympäristöhyötyjäkantakaupungin ja joidenkin esikaupunkien alueilla. Hernesaaren uuden asuinalueen joukkoliikennehoidetaan johdinautoilla.Linjasto B perustuu pitkälti Kruunuvuoren sillan yli Laajasaloon johdettaviin heilurilinjoihin. Tämäliikenne on alun perin suunniteltu hoidettavaksi raitiovaunuilla, joilla sillan rakentamista on myös49
- Page 1: 1319.4.2011Johdinautoliikenteen han
- Page 7 and 8: TiivistelmäsivuJulkaisija: HSL Hel
- Page 9 and 10: Abstract pagePublished by: HSL Hels
- Page 11 and 12: 8 Kaluston hankintaperiaatteet ....
- Page 13 and 14: 2 Esisuunnitelman tarkentaminen ja
- Page 15 and 16: tamaa tietoa Van Hool/Vossloh-Kiepe
- Page 17 and 18: Kuva 2. Johdinauto ja ajojohdot St
- Page 19 and 20: kysynnän runkolinjoilla, minkä ta
- Page 21 and 22: 3B/3T, 3T/3B, 7A ja 7B. Lisäksi li
- Page 23 and 24: Taulukko 5. Linjaston ruuhkan sekä
- Page 25 and 26: Taulukko 7. Raitiolinjat, joille on
- Page 27 and 28: Ajojohtoverkoston laajuus on 30,1 k
- Page 29 and 30: tuvilla matkoilla vaihtoyhteys juna
- Page 31 and 32: Taulukko 14. Linjaston ruuhkan auto
- Page 33 and 34: 3.6 Vaihtoehto C: poikittaislinjatV
- Page 35: Taulukko 20. Vaihtoehdon C liikenn
- Page 38 and 39: 4 Infrastruktuuri4.1 Katuinfrastruk
- Page 40 and 41: Taulukko 21. Havaitut päämuutosko
- Page 42 and 43: 4.2.2 Vaihteet ja risteämätJohdin
- Page 44 and 45: Taulukko 24. Syöttöasemien ja lin
- Page 46 and 47: Kuva 13. Johdinauton ja raitiovaunu
- Page 48 and 49: Kuva 15. Yhdistetty valaisin- ja aj
- Page 50 and 51: Kuva 17. Johdinautolinjaston tiukka
- Page 54 and 55: perusteltu. Tässä mielessä johdi
- Page 56 and 57: 6 Johdinautovarikon perusratkaisu6.
- Page 58 and 59: Varikolla on oma varavoima-asema, j
- Page 60 and 61: Kuva 21. Vallilan varikko6.2.5 Johd
- Page 62 and 63: samanlaista kuin raitiovaunupuolell
- Page 64 and 65: Kuva 25. Ulkokatos.7.1.2 Varikkorak
- Page 66 and 67: Taulukko 28. Varikolla tarvittavien
- Page 68 and 69: 8 Kaluston hankintaperiaatteet8.1 T
- Page 70 and 71: ovet aukeavat ulospäin sivuille. O
- Page 72 and 73: matkustajat ja matkustamoa) ja taka
- Page 74 and 75: 9 Johdinautoliikenteen organisointi
- Page 76 and 77: Itsenäinen liikenneoperaattori voi
- Page 78 and 79: Tähän voidaan jossain määrin va
- Page 80 and 81: 10 YmpäristönäkökohdatYmpärist
- Page 82 and 83: Busseille on olemassa euronormit, j
- Page 84 and 85: Taulukko 38. Päästöistä syntyv
- Page 86 and 87: Taulukko 40. Tieliikenteen meluhait
- Page 88 and 89: 11 Vaikutusarviointi11.1 Vaikutusar
- Page 90 and 91: taisiksi johdinautoon verrattuna, j
- Page 92 and 93: 11.7 Yhteiskuntataloudellinen laske
- Page 94 and 95: 12 JohtopäätöksetTehtäessä pä
- Page 96 and 97: 13 Toteutusaikataulu ja jatkosuosit
- Page 98 and 99: HESS. Johdinautojen kunnossapitokus
- Page 101 and 102: 1Sisällysluettelo1 Johdanto ......
- Page 103 and 104:
3että se käyttää käyttövoiman
- Page 105 and 106:
52 Teknisten vaihtoehtojen tarkaste
- Page 107 and 108:
7Kuva 2.2.1 Sarjahybridijärjestelm
- Page 109 and 110:
92.5 Hybridien energiatehokkuusKaup
- Page 111 and 112:
11Duobusseista on varsin vaihtelevi
- Page 113 and 114:
13Jatkuvan johdinyhteyden tarve aih
- Page 115 and 116:
15Hyötysuhdetarkastelua: Dieselbus
- Page 117 and 118:
17tymättömät. Yleisin tapa saada
- Page 119 and 120:
19kondensaattoreiden energiasisäll
- Page 121 and 122:
21Kuva 3.1-1 Joustavasti kiinnitett
- Page 123 and 124:
23Taulukko 3.2-1 Kiinnitysten ja aj
- Page 125 and 126:
25Kuva 3.3-1 Johdinauton sähkönsy
- Page 127 and 128:
27Taulukko 3.3-3 Syöttöasemien ja
- Page 129 and 130:
293.5 Ajojohtojärjestelmän esimer
- Page 131 and 132:
31Joustava ajolangan ripustusJousta
- Page 133 and 134:
33Kaarrekisko torin ympäri, Züric
- Page 135 and 136:
35Kääntöorsipylväs, ZürichPylv
- Page 137 and 138:
37Nopeasti ajettava myötävaihde a
- Page 139 and 140:
394 Energia, energiavarastot ja vet
- Page 141 and 142:
414.2 Energiavarastot vuonna 2014-2
- Page 143 and 144:
43umakuilla. Yleisestä uskosta lit
- Page 145 and 146:
45gian ja hyödyntämään sen kiih
- Page 147 and 148:
475 LähteetHua Li; Electric Bus Li
- Page 149 and 150:
sillä kyseessä on Helsingin kanta
- Page 151 and 152:
Liite 4. Vaihtoehtoiset laskelmat l
- Page 153 and 154:
kustannukset. Hybridibussi- ja johd
- Page 155 and 156:
5. Yhteiskuntataloudellinen laskelm
- Page 158:
HSL:n julkaisuja 13/2011ISSN 1798-6