ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

2. TOIMINTOLASKENTA
Toimintolaskenta tuli julkisuuteen 1980-luvun loppupuolella, kun yhdysvaltalaiset Robin Cooper ja
Robert S. Kaplan julkistivat sitä koskevia artikkeleja (ks. esim. Cooper 1987; 1988a; 1988b; 1989a;
1989b; 1990a; 1990b; Cooper & Kaplan 1988a; 1988b; 1991; 1992). Myöhemmin he julkaisivat
myös aihetta käsittelevän kirjan Cost & Effect. Using Integrated Cost Systems to Drive Profitability
and Performance (1998), jota voidaan pitää ABC-mallin perusteoksena. Vaikka edellä mainittuja
taloustieteilijöitä voidaan perustellusti pitää toimintolaskennan kehittäjinä, malli ei ole heidän
keksimänsä, vaan siitä on ollut akateemista keskustelua jo aikaisemminkin (ks. esim. Kaplan 1983;
1984a; 1984b; Aiyathurai et al. 1991, 60 – 61). Kuten Lukka ja Granlund (2002) osuvasti toteavat,
perinteinen kustannuslaskenta oli saanut paljon kritiikkiä jo ennen ABC-mallin mallin kehittämistä,
mutta vasta Cooper ja Kaplan onnistuivat tuotteistamaan idean. Heidän julkaisemissaan
artikkeleissa toimintolaskentamallia pidetään kustannuslaskennan mullistavana mallina, joka
mahdollistaisi sekä paremman kustannusinformaation että sen pohjalta tehtävän strategisen
päätöksenteon. Koska artikkelien sävy on konsultoiva ja itsekritiikitön, ovat Cooperin ja Kaplanin
kirjoitukset herättäneet paljon kritiikkiä tiedeyhteisössä. Toisaalta konsultoivaa kirjoitustapaa
voidaan pitää tehokkaana kun tietylle asialle halutaan saada paljon huomiota.
Toimintolaskenta on saavuttanut paljon suosiota (ks. esim. Armstrong 2002, 102; Innes et al. 2000;
Baird et al. 1997, 56), mutta on myös yrityksiä jotka ovat hylänneet mallin jossain vaiheessa
käyttöönottoprosessia (ks. esim. Malmi 1999 & 1997; Gosselin 1997; Nanni et al. 1992), eivätkä
kaikki yritykset ole edes harkinneet sen käyttöönottoa (Innes et al. 2000; Malmi 1999). Joka
tapauksessa toimintolaskenta on saanut paljon akateemista huomiota – joskin suurin osa mallia
koskevista artikkeleista ovat luonteeltaan käytännönläheisiä (Bjørnenak & Mitchell 2002).
Toimintolaskentaa koskeva tutkimus voidaankin luokitella kolmeen ryhmään: konsultoiva tutkimus,
perustutkimus sekä kriittinen tutkimus – ongelmana on, etteivät eri ryhmiä edustavat tutkimukset
keskustele keskenään (Lukka & Granlund 2002).
Vaikka toimintolaskenta kehitettiin alun perin vastaamaan tuotantotoimintaa harjoittavan yrityksen
kustannuslaskennan tarpeisiin, käytetään sitä nykyään laajasti myös muilla toimialoilla (Innes et al.
2000). Yleensä toimintolaskennan käyttökohteina pidetään operatiivisen toiminnan tehostamista
sekä strategista päätöksentekoa (Foster & Swenson 1997; Kaplan & Cooper 1998), mutta näiden
lisäksi mallilla on myös paljon muita käyttökohteita, esimerkkeinä voidaan mainita
5