ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

myös, että tietyt, ABC-mallin kautta suoriksi kustannuksiksi luokitellut kustannukset sisältävät
vielä epäsuoria elementtejä. Työtuntien kohdistaminen tietyille toiminnoille ei vastaa todellisuutta
varsinkaan silloin, kun työtunnit ovat epäsuoria suhteessa työn tuloksiin; esimerkkinä Armstrong
käyttää tilannetta, jossa osa tilaustenkäsittelyyn kohdistetusta ajasta käytetään muun muassa
varastotietojen päivittämiseen. Tällöinhän tilaustenkäsittelylle allokoidut työtunnit eivät kuvaa
aidosti pelkästään tilauksen käsittelyn kustannuksia. Armstrong on epäilemättä oikeassa, mutta
täytyy kuitenkin muistaa, että teoreettisesti virheellinen malli voi toimia käytännössä silloin, kun ei
pyritä täydelliseen tarkkuuteen. Mikäli varastotietojen päivittäminen liittyy kiinteästi
tilaustenkäsittely –toimintoon, voidaan tästä aiheutuvat kustannukset kohdistaa kyseiselle
toiminnolle etenkin silloin, jos varastotiedot päivitetään joka kerta kun tilaustenkäsittelyä tehdään.
Kuten myöhemmin luvussa 2.3.1 todetaan, toimintoja voidaan yhdistellä toisiinsa liittyviksi
toimintoryhmiksi, jos yhdistetyille toiminnoille voidaan löytää yhteinen kustannusajuri (Järvenpää
et al. 2005, 97).
Aikaisemmin myös Noreen (1991) määritteli teorian avulla ehtoja, joiden myötä ABC-malli antaisi
tarkan tuloksen. Hänen mukaansa toimintolaskentamalli antaa tarkan tiedon päätöksentekoa varten
vain silloin, kun seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:
1. Kokonaiskustannukset voidaan jakaa kustannuspaikkoihin, jotka ovat riippuvaisia vain
yhdestä toiminnosta.
2. Jokaisen kustannuspaikan kustannusten tulisi olla tarkasti suhteellinen toiminnon tasoon
nähden.
3. Jokainen toiminto tulisi olla jaettavissa tekijöihin, jotka määräytyvät vain yhden
laskentakohteen mukaan, eli esimerkiksi tuotteiden väliset riippuvuudet tuotantoprosessin
aikana eivät täytä tätä ehtoa.
Käytännössähän nämä ehdot ovat vaikeita ja useissa tapauksissa lähes mahdottomia toteuttaa ja
Noreen toteaakin, että kustannuksia, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ei tulisi kohdistaa käyttäen
toimintolaskentaa.
Datar ja Gupta (1994) käsittelevät ABC-mallin ongelmia yhdistelmä-, määrittely- ja
mittausvirheiden kautta. Heidän mukaansa suuremmat määrät kustannusten kohdistinpaikkoja tai
tarkemmat täsmennykset eivät välttämättä tuota parempaa kustannustietoa. Kuten artikkelissa
todetaan, vain teoriassa on mahdollista rakentaa täysin tarkka laskentajärjestelmä ja yritysten
15