ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

varmemmin mallia käytettiin päätöksenteon apuna. ABC-mallista todettiin olevan hyötyä muun
muassa hinta- ja tuotevalikoimapäätöksissä, asiakaskannattavuusanalyyseissa, operatiivisissa
päätöksissä sekä prosessin kehittämisessä. Toimintolaskentamalli oli useissa tapauksissa otettu
käyttöön, koska entisen laskentajärjestelmän tuottamaan kustannustietoon ei enää luotettu. Toisaalta
vain vajaa 30 prosenttia yrityksistä oli sisällyttänyt mallin toiminnan mittausjärjestelmään; tosin
monet vastaajista näkivät tämän askeleen ABC:n implementointiprosessin viimeisenä vaiheena.
(Swenson 1995.)
Shieldsin (1995) laajassa, 143 yritystä käsittelevässä tutkimuksessa ABC-mallin todettiin auttavan
sekä tuote- että prosessikustannusten määrittämisessä. Yritysten välillä oli laajaa vaihtelua
mitattaessa ABC-mallin menestymistä, mutta toisaalta 75 % tutkituista yrityksistä oli saanut
mallista taloudellista hyötyä. Kohteena olevissa yrityksissä malli ei ollut vahvasti yhteydessä
laatustrategiaan tai toiminnan arviointi- ja palkitsemisjärjestelmiin. Myös edellä esitelty Swensonin
tutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia. Tämä on yllättävää, sillä ABC-malli voitaisiin helposti
kytkeä myös näihin järjestelmiin. Selityksenä voidaan toisaalta pitää sekä kyseisessä Shieldsin että
myös monissa tutkimuksissa (ks. esim. Anderson & Young 1999; McGowan & Klammer 1997)
esiin tulleita organisatorisia sekä käyttäytymistieteellisiä tekijöitä, joka ehkä estävät mallin
ulottamisen palkitsemisjärjestelmiin asti. Toisaalta suurin osa tutkimuksista on yli kymmenen
vuotta vanhoja, joten tuoreemmat tutkimukset voisivat antaa erilaisia tuloksia.
Päätöksenteon tehostamisen ja paremman informaation rinnalla toimintolaskentamallin pitäisi tuoda
myös rahamääräisiä hyötyjä. Fosterin ja Swensonin vuonna 1997 julkaistussa tutkimuksessa
tarkasteltiin sitä, kuinka merkittäviä ovat ABC-malliin perustuvan päätöksenteon rahamääräiset
hyödyt. Suurimmat edut tulivat tuotteen ja palvelun kannattavuudessa, tuotannon tehostamisessa
sekä myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Tosin rahamääräiset hyödyt koettiin olevan
keskimäärin joko kohtalaisia tai vähäisiä.
Toimintolaskennan onnistumisesta, mallin taloudellisista hyödyistä sekä siihen liittyvästä
tyytyväisyydestä on tehty paljon tutkimuksia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt toimintolaskennan
ja yrityksen taloudellisen tuloksen välinen yhteys. Aiheesta on kuitenkin tehty muutamia
tutkimuksia ja tässä käsitellään niistä kaksi.
Kennedy ja Affleck-Graves tutkivat 853 yritystä Isossa-Britanniassa. He huomasivat, että kolmen
vuoden kuluttua toimintolaskentamallin käyttöönotosta mallin omaksuneiden yritysten markkina-
12