ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

täytyykin tasapainoilla järjestelmän monimutkaisuuden ja siitä saatavan informaation tarkkuuden
välillä. Jos laskentamallia monimutkaistetaan pyrkimyksenä saada tarkempaa tietoa, saattaa mallin
monimutkaistaminen vain lisätä virheellisen tiedon määrää. Tällöin järjestelmässä valmiiksi olevat
virheet eivät poistu hienojakoisemman mallin myötä; ennemminkin ne saattavat lisääntyä.
Tarkasteltaessa Armstrongin, Noreenin sekä Datarin ja Guptan tekemiä, ABC-mallin teknisiin
ongelmiin liittyviä tutkimuksia, huomataan muutama seikka: Vaikka ne kritisoivat vahvasti
toimintolaskennan periaatetta, artikkeleissa ei tarjota parempaa mallia kustannusten laskemiseen.
Artikkelit on myös kirjoitettu puhtaasti teoreettiselta pohjalta, joten niille ei olla pystytty
todistamaan käytännön relevanssia. Käytännössä ABC-malli on todettu antavan perinteistä
laskentajärjestelmää paremman kustannustiedon, eivätkä nämä artikkelit heikennä tätä argumenttia.
ABC-mallin tuottama hyöty erityisesti analyyseissa riippuu siitä, millä tavoin kustannukset on
allokoitu (Selnes 1992). On siis tärkeää, että malli rakennetaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin
todellista kustannusten ja resurssien kulutusta; samalla ongelmaksi tulee tasapainoilu mallin
vaatiman tarkkuustason ja sen rakentamiseen vaadittavien resurssien välillä. Yksi tärkeimmistä
ongelmista on varmistaa se, että malliin syötetty informaatio on oikeaa; esimerkkinä voidaan
mainita esimerkiksi tuotteiden hinnat.
2.3.3.2 Organisatoriset ongelmat
Shieldsin (1995) mukaan liiallinen keskittyminen toimintolaskentajärjestelmän arkkitehtuuriin sekä
tietojärjestelmäratkaisuihin on suurin syy käyttöönoton epäonnistumiseen, koska tällöin keskitytään
vääriin asioihin. Teknisten ongelmien sijasta painopiste tulisi olla organisatorisissa ja ihmisten
käyttäytymiseen liittyvissä seikoissa. Erityisen tärkeää on opettaa ihmisille laskentamallin logiikka
ja toimintaperiaatteet, sillä muuten ihmiset saattavat ymmärtää sen väärin.
Perinteisesti toimintolaskennan käyttöönottoa on pidetty akateemisessa keskustelussa
epäonnistuneena silloin, kun mallin antamat tulokset eivät anna aihetta uusiin päätöksiin. Tämä tuo
kuitenkin esiin vain yhden puolen ABC-mallin tuomista hyödyistä. Vaikka toimintolaskennan
kautta saadut tulokset eivät johdakaan muutoksiin operaatioissa, mallin käyttöönottoa voidaan silti
pitää onnistuneena. Malmin (1997) tutkimus osoittaa, että toimintolaskennan käyttöönotto on
onnistunut myös silloin, kun se vahvistaa yrityksen nykyisen strategian olevan oikean. Strateginen
päätöksenteko ei ole pelkästään uusien päätöksien tekemistä, vaan yhtä hyvin voidaan jatkaa
16