ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

asiakaskannattavuusanalyysit sekä toimintokohtainen budjetointi (ks. esim. Kaplan & Cooper 1998;
Cooper & Slagmulder 2000).
Seuraavaksi käsitellään toimintolaskennan perusperiaatteita sekä sen kehittyneempää versiota,
aikaan perustuvaa toimintolaskentaa. Luvun loppupuolella tarkastellaan mallin hyötyjä ja ongelmia
sekä toimintolaskennan implementaatioprosessia ja käyttöönoton onnistumiseen vaadittavia
tekijöitä.
2.1 Toimintolaskennan perusperiaate
Toimintolaskenta eroaa perinteisestä laskennasta siten, että se kohdistaa kustannukset toimintojen,
ei volyymiperusteisen kohdistimien mukaan. Tämä johtuu siitä, että merkittävä yleiskustannusten
suuruuteen vaikuttava tekijä on volyymin ohella tuotannon monimutkaisuus, ja perinteisessä
laskennassa yrityksen suurimenekkisille päätuotteille sekä yksinkertaisille tuotteille kohdistetaan
liian paljon yleiskustannuksia. (Kaplan & Cooper 1998, 79 – 84.)
Toimintolaskennan suosio on kasvanut, koska tuotantotoiminta on viime vuosikymmenien aikana
automatisoitunut, jolloin välittömän työn osuus kustannuksista on vähentynyt ja välillisen työn
osuus kasvanut (Srinidhi 1992, 199). Tämä tarkoittaa myös myynti- ja markkinointikustannusten
osuuden suhteellista kasvua. Toimintolaskenta soveltuukin erityisesti kiinteiden välillisten
kustannusten analysointiin. (Jyrkkiö & Riistama 2004, 176.) Tämä puoltaa toimintolaskennan
soveltuvuutta erityisesti myynnin ja markkinoinnin kustannusten käsittelyyn.
ABC-malli kohdistaa kustannukset ensin resurssikohdistimien avulla toiminnoille ja sen jälkeen
toimintokohdistimien avulla laskentakohteille. Kun perinteinen laskentajärjestelmä kohdistaa
tukitoimintojen kustannukset yleensä takaisin tuotannon kustannuksiin, pyrkii ABC-malli luomaan
erilliset kustannusajurit tukitoiminnoille. Tällöin näiden kustannukset voidaan kohdistaa suoraan
laskentakohteille. Verrattuna perinteiseen järjestelmään ABC-malli käyttää enemmän
kustannuspaikkoja sekä suurempaa määrää toimintokohdistimia. Tämän vuoksi ABC-mallin avulla
pystytään tarkemmin mittaamaan laskentakohteiden resurssikulutus. (Drury 2006, 144 – 146.)
Suurin ero toimintolaskennan ja perinteisen kustannuspaikkalaskennan välillä on siinä, että ABC-
mallissa kohdistimet pyritään määrittämään ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan.
Toiminnoille kohdistetaan kustannuksia sen mukaan, paljonko ne kuluttavat resursseja ja tämän
jälkeen jokaisen toiminnon kustannukset kohdistetaan laskentakohteille sen mukaan, paljonko kukin
6