ASIAKASKANNATTAVUUDEN ANALYSOINTI ... - Aaltodoc

Innesin ja Mitchellin Iso-Britannian yrityksille vuosina 1994 ja 1999 tekemissä tutkimuksissa ABC-
mallia käytettiin eniten kustannusten alentamiseen, tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun sekä
toiminnan mittaamiseen ja kehittämiseen. Muita käyttökohteita olivat muun muassa budjetointi,
asiakaskannattavuusanalyysit, tuotantopäätökset sekä uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelu.
Käyttökohteissa ei ollut huomattavaa vaihtelua eri vuosien välillä. (Innes et al. 2000; Innes &
Mitchell 1995.) Kustannusten vääristymien korjaaminen oli merkittävä tekijä
toimintolaskentamallin käyttöönotolle myös Krumwieden vuonna 1998 julkaisemassa
tutkimuksessa.
Cotton et al. tekivät Innesiä vastaavan tutkimuksen Uudessa-Seelannissa. Toimintolaskennan
käyttökohteita koskevat tulokset olivat samansuuntaisia kuin esikuvana olleessa tutkimuksissa,
tosin mallin käyttö budjetoinnin apuna sai huomattavasti suurempaa suosiota Cottonin
tutkimuksessa. Kaikkien kolmen tutkimuksen yhteenvetona voidaan pitää sitä, että
toimintolaskennan käyttökohteet ovat pysyneet samoina ja yritykset käyttävät mallia useampaan
kuin yhteen käyttötarkoitukseen.
Toimintolaskennan käyttökohteita voidaan tarkastella myös tutkimalla ABC-mallin käytön taustalla
olevia syitä. Malmin vuonna 1999 julkaisema tutkimus selvitti toimintolaskennan diffuusiota
suomalaisissa liiketoimintayksiköissä. Tutkimuksessa oli tarkasteltu kuinka syyt ABC-mallin
käyttöönottoon muuttuivat kymmenen vuoden aikaperiodilla. Motiivit oli luokiteltu kolmeen
kategoriaan: tehokkuuteen liittyvät syyt, yksikön ulkopuolelta tullut vaikutus esimerkiksi
emoyhtiön edellyttämänä sekä halu kokeilla uutta laskentajärjestelmää (fashion & fad). Vaikka
motiivit toimintolaskennan käyttöönottoon muuttuivat aikaperiodin aikana, voidaan huomattavana
tutkimustuloksena pitää sitä, että suurin osa käyttöönoton motiiveista liittyi tehokkuuteen: Vanha
järjestelmä ei ollut luotettava tai se ei ollut käyttökelpoinen yritysjohdon näkökulmasta,
tietojärjestelmää uudistettiin tai organisaatio tarvitsi uuden laskentajärjestelmän. Kun
toimintolaskentaa alettiin tuntea Suomessa laajemmin, osa yrityksistä otti sen käyttöön koska halusi
kokeilla uutta järjestelmää; silloinkin motiivit liittyivät osaksi tehokkuuteen ja vain harva yritys otti
mallin käyttöön pelkästä kokeilunhalusta. Malmi tosin epäilee, että päätöstä toimintolaskennan
käyttöönotosta usein perustellaan rationaalisilla motiiveilla vaikka todelliset syyt olisivat jotain
muuta; tutkimuksen tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan.
10