Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32103Inhimillinen pääoma on merkittävä sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnille.Se voidaan yhdistää sekä taloudellisiin että ei-taloudellisiin hyötyihin. Ei-taloudellisiahyötyjä ovat esimerkiksi parempi terveydentila, pidempi eliniänodote ja todennäköisempiaktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Henkisen pääomankasvattaminen lisää henkilökohtaista hyvinvointia myös elämän merkityksellisyydenlisääntymisen kautta. Esimerkiksi vapaaehtoisen, harrastuksenomaisen, lisäkoulutuksenhankkiminen aikuisiällä kertoo koulutuksen subjektiivisesta hyvinvointivaikutuksesta.Useat empiiriset, valtioita vertailevat tutkimukset tarjoavat tukeaajatukselle inhimillisen pääoman myönteisestä vaikutuksesta talouden kasvuun. EsimerkiksiOECD on tutkimuksissaan osoittanut yksilön ansiotason nousevan voimakkaastikoulutustason noustessa. Samalla tapaa myös kansantalouksien tuottavuusnousee jokaista yksilötason koulutuksen lisävuotta kohti. (OECD-katsaukset 2007.)Inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä alati kehittyvässä tietoyhteiskunnassa, jokarakentuu yhä enemmän aineettoman pääoman, uusien teknologioiden ja sähköiseninformaation varaan. Yksilöiden ja eri maiden kyky hyödyntää tämä tietotalous riippuusuurelta osin inhimillisestä pääomasta eli ihmisten koulutus- ja osaamistasosta.Tietoyhteiskunnan ja joustavan verkostotalouden toiminta vaatii yhä useammaltahenkilöltä yhä moninaisempia, omaehtoisia ratkaisuja. Toiminta vaatii myös entistämonipuolisempaa yhteistyötä. Tarvitaan ammatinvaihtoa, autonomiaa, avoimuutta,joustavuutta, oppimista ja riskinottoa, minkä vuoksi investointien merkitys inhimilliseenpääomaan kasvaa jatkuvasti. (VATT 1997.)Myös ympäristönäkökulmasta katsottuna inhimillinen pääoma on ratkaiseva tekijähyvinvoinnin rakentamisessa ja säilyttämisessä. Nykyisessä ehtyvien luonnonvarojenyhteiskunnassa inhimillisen pääoman investoinnit luovat mahdollisuuden asiantuntijuuteenja innovaatioihin, jotka auttavat yhteiskuntaa rakentamaan niukat resurssithuomioiden suurempaa hyvinvointia kestävästi. Kestävä innovointi perustuu eettisesti,sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Tieto- javiestintäteknologiat tarjoavat mahdollisuuden valmistaa ja kuluttaa tuotteita entistävähemmillä energia- ja materiaalipanoksilla. Lisäksi voidaan kehittää uusia aineettomiatuotteita, joilla tulevaisuudessa korvataan vanhat materiaaliset tuotteet.Esimerkkejä konkreettisista suosituksista ja toiminnasta kestävää innovointiakoskien on sekä Suomesta että kansainväliseltä tasolta. Ympäristöministeriö sekäkauppa- ja teollisuusministeriö asettivat marraskuussa 2003 toimikunnan laatimaankansallisen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaehdotuksen, jonka tavoitteenaon materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisääminen tuotteiden koko elinkaarihuomioiden. Osana ohjelmaa edistetään ympäristökasvatusta sekä ympäristöteknologiaanperustuvaa tuotantoa ja osaamista. (KULTU 2003.) Myös esimerkiksiMaailmanpankki on suosituksissaan täsmentänyt perinteisten luonnonvarojen jarakennetun pääoman lisäksi ottamaan huomioon erilaisia inhimillisen pääomanmuotoja ja kestävään kehitystä edistäviä teknologioita (Maailmanpankki 2006).Vaikka teknologisen kehityksen ja sitä tukevan inhimillisen pääoman merkityshyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle on laajasti tunnustettu, on niiden sisällyttäminenerilaisiin hyvinvointimittareihin puutteellista. Inhimillisen pääoman tilastoinninviimeaikaisesta ripeästä kehityksestä huolimatta, on esimerkiksi opittujen taitojenkuluminen ja vanhentuneen osaamisen tilastointi vielä alkutekijöissään. Tilastoinninkehittäminen vaatii myös inhimillisen pääoman yhteiskunnalle aiheuttamien suorienja epäsuorien vaikutusten arviointia sekä käsitteen laaja-alaisuuden ymmärtämistä.