Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 321077.10 Suomen kannalta olennaistenyhteiskunnan, ympäristön ja hyvinvoinninkestävyyteen vaikuttavien tekijöidentunnistaminen ja metodologisen pohjanluominenKansainvälisten indikaattoreiden merkittävyyttä rajoittaa datan saatavuus ja vertailukelpoisuudensäilyttämisen edellytys. Niistä puuttuu tekijöitä, jotka vaikuttavatSuomen kannalta olennaisesti yhteiskunnan, ympäristön ja hyvinvoinnin kestävyyteen.Jotta merkityksellinen mittari kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehityksenkestävyydestä olisi mahdollista laatia, tulee nämä tekijät tunnistaa.Suomen kannalta tärkeät kestävyyden haasteet pitävät sisällään esimerkiksi seuraavatseikat: korkean energiakäytön asukasta kohden, metsien taloudellisesti kestävänkäytön ja ekologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, maankäytön muutosten jaluonnon monimuotoisuuden säilymisen huomioimisen, sekä uusien teknologioidenkehittämisen ja käyttöönoton. Kestävyyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisenlisäksi tulisi tutkia metodologisia mahdollisuuksia sen suhteen, miten nämä tekijätvoidaan sisällyttää kestävyyden tai hyvinvoinnin mittariin.Kuitenkin Suomen kaltaisen jälkiteollisen maan hyvinvointiin liittyvistä ongelmakohdistasuurin osa on sosiaalisia ja subjektiivisia, eivätkä ne liity luonnonvarojenkäyttöön tai ympäristön tilaan. Nyky-yhteiskunnan ongelmat, kuten työttömyys,syrjäytyneisyys, yksinäisyys tai huonot mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen johtavatelämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden katoamiseen. Stressi, epävarmuus,sekä vapaa-ajan ja työn välisen rajan hämärtyminen näkyvät pahoinvoinnin lisääntymisenäja esimerkiksi mielenterveyden ongelmina. Nämä ilmiöt ovat materiaalisiatekijöitä huomattavasti vaikeammin mitattavissa ja sisällytettävissä komposiitti-indikaattoreihin.Kuitenkin on olemassa monia mitattavia eriä, jotka korreloivat voimakkaastisubjektiivisten muuttujien kanssa. Tutkimuksen avulla voitaisiin tarkastellanäitä korreloivia tekijöitä ja etsiä sitä kautta mahdollisuuksia subjektiivisten tekijöidenkuvaamiseen objektiivisesti mitattavien muuttujien kautta. Toinen mahdollisuusolisi kehittää hyvinvointiin liittyviä kyselytutkimuksia moniulotteisimmiksi ja tihentääniiden toteuttamisväliä.