Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32784.15 Gross National Happiness, GNHVAHVUUDETyhdistää objektiivisen jasubjektiivisen mittaustavanvoidaan analysoida sekäkomponenteittain että tiivistettynälukunahuomioi ulottuvuuksien keskinäisenvuorovaikutuksenkattavaHEIKKOUDETlaskettu vain Bhutanillelaadittu yhden maan näkökulmastaraja-arvojen soveltuvuus eri mailleydinulottuvuuksien sisältämätindikaattorit osin kyseenalaisiavaatii paljon dataa, erityisesti kyselytutkimuksiinperustuvaaMAHDOLLISUUDETmediahuomion myötä muuallemaailmaanraja-arvot hyviä tavoitteitalaaja näkökulma hyvinvointiinUHATkompleksinen rakenne vaikeuttaakäyttöönottoakunnianhimoinen konseptinkäytännön toteutuksen haastavuuspitkällä aikavälilläBruttokansanonnellisuus (GNH) on monella tapaa poikkeuksellinen hyvinvoinninmittari. Se on esimerkki indeksistä, jossa pyritään huomioimaan kattavasti sekäobjektiivinen että subjektiivinen hyvinvoinnin taso. Eri komponenttien mittaustavattäydentävät toisiaan ja paljastavat mahdolliset ristiriitaisuudet objektiivisen tietopohjanja subjektiivisten kyselyiden tuottamien tulosten välillä. Indeksin vahvuus onmyös mahdollisuus tarkastella tuloksia sekä yhtenä lukuna että erillisinä ulottuvuuksina,ja mahdollisuus analysoida komponenttien välisiä suhteita.Vaikka bruttokansanonnellisuus käsitteenä ja sitä kuvaava indeksi on saanut laajaahuomiota maailmalla, on se käytössä ainoastaan sen kehittelymaassa Bhutanissa.Indeksiin valitut indikaattorit heijastelevatkin osittain selvästi bhutanilaista arvomaailmaa,minkä vuoksi sen soveltuvuus kansainväliseen käyttöön on kyseenalaista.Indeksin profiloituminen bhutanilaiseksi voidaan nähdä myös myönteisenä − joshyvinvointi halutaan määritellä taloudellisia tekijöitä laajemmin kansakunnan kokonaisvaltaiseksionnellisuudeksi, voi Bhutan arvoillaan toimia esimerkkinä. Indeksinsisältämiä indikaattoreita, kuten niiden raja-arvojakin, olisi perusteltua muokata erimaiden tarpeisiin sopiviksi. Raja-arvoihin perustuva laskentatapa voi olla hyödyllinenpäätöksenteossa tavoitteiden asettamisen ja kehityksen seuraamisen kannalta.Vaikka indeksin moniulotteisuutta voidaan pitää vahvuutena, asettaa se laskennalleja tiedon saatavuudelle haasteita. Tämä voi osaltaan vähentää halukkuutta sekämittarin käytölle että indeksin säännölliselle laskemiselle. Bruttokansanonnellisuusja sen mittaaminen voikin jäädä yhden maan kunnianhimoiseksi hankkeeksi, jonkakäytännön toteutus muodostuu pidemmällä aikavälillä ajateltua haasteellisemmaksi.