Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3285HDI:n ongelmallisuus Suomea koskien liittyy myös sen tapaan eritellä hyvinvointiinvaikuttavat tekijät varsin yleisellä tasolla. Mittari sisältää vain inhimillisen kehityksenperusulottuvuudet, eikä täten mahdollista yleistä tasoa tarkempia hyvinvointitarkasteluja.Maakohtaiset erityispiirteet, kuten Suomen kannalta tärkeä tulonjako taiteollisuuden ympäristövaikutukset, jäävät analyysin ulkopuolelle.Datan saatavuuden kannalta HDI soveltuvuus on useille maille hyvä. Indeksin laskemiseksitarvittavien tietojen (elinajanodote, saavutettu koulutustaso ja ostovoimakorjattuBKT) rekisteröintiä on toteutettu kehittyneissä maissa, kuten Suomessa,systemaattisesti jo pitkään.5.2.9 Sustainable Society Index, SSISustainable Society Index (SSI) on monipuolinen kestävän kehityksen mittari. SSIpitää sisällään monia indikaattoreita, jotka ovat merkityksettömiä kehittyneidenmaiden tilanteen kuvaamiseen (esim. riittävä ravinto), mutta sisältää myös sellaisiaosa-alueita, joissa länsimailla on kehittämisen varaa (kuten kierrätys tai osallisuuskansainvälisiin sopimuksiin).Suomelle lasketusta SSI aikasarjasta (Kekkonen, 2010) nähdään, että mittarinmukaan Suomen hyvinvoinnissa ei ole tapahtunut käytännössä mitään muutoksiatarkasteluajanjaksolla 1990 - 2007. Suomi saa lähes täydet pisteet monien SSI:nkategorioiden, kuten perustarpeiden tyydytyksen ja henkilökohtaisen kehityksenosalta. Sen sijaan ilmasto- ja energiamuuttujissa Suomi saa paljon muita kategorioitaheikomman tuloksen: energian kulutuksessa ja kasvihuonekaasujen määrässäollaan vielä kaukana SSI:n asettamasta tavoitetasosta. Uusiutuvan energian käytössäSuomi on monia maita edellä, mutta toisaalta meillä myös edelleen tuotetaan yli70 % energiasta uusiutumattomista energialähteistä. Muiden kuin energianmuuttujienosalta SSI:n indikaattoreiden ei juuri voida katsoa kuvaavan Suomen tilannetta,ainakaan pystyvän havaitsemaan siinä tapahtuvia muutoksia. (Kekkonen, 2010)Lisäksi monet Suomessa hyvinvoinnin kannalta tärkeät kysymykset jäävät SSI:ssähuomioimatta.Datan koostamisesta Suomelle on kokemusta vuonna 2009 toteutetussa aikasarjanlaskemisessa. Jotkut tiedoista saatiin helposti kerättyä tilastoja tuottavilta organisaatioilta,mutta monien muuttujien osalta jouduttiin käyttämään asiantuntija-arvioita,SSF:n käyttämää dataa sekä puuttuvien arvojen imputointia erilaisin tekniikoin.Tilastointipohja SSI:n luomiseen ei siis ole Suomen osalta aukoton, vaan laskennantoteuttamiseksi on tietoja kerättävä myös arvioihin perustuen. (Kekkonen, 2010.)5.2.10 Environmental Performance Index, EPI(aik. Environmental Sustainability Index, ESI)Environmental Performance Index (EPI) painottaa poliittisia toimia luonnon kuormittumisenvähentämiseksi. Se huomioi saastumisen, resurssien käytön sekäekosysteemien ja luonnonvarojen tilan lisäksi ne valtion hallinnolliset toimet, joillakestävää kehitystä pyritään edistämään. EPI:n avulla on mahdollista kuvata myösSuomen toimia ympäristönsuojelun edistämiseksi. Indikaattoria voidaan pitää varsinajankohtaisena, sillä myös Suomessa on havaittavissa selkeä tarve arvioida kestävääkehitystä tukevia toimia ja ympäristön tilaa. Itse indikaattori voidaan kuitenkinkyseenalaistaa monista syistä.