Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3286EPI:n muuttujat on pyritty valitsemaan mahdollisimman monelle maalle soveltuviksi,joten maakohtaiset erityispiirteet jäävät huomiotta. Kaikki indikaattorit eivätluonnollisesti ole Suomen kannalta merkityksellisiä: EPI sisältää esimerkiksi indikaattorit,jotka kertovat mahdollisuudesta käyttää puhdasta vettä ja saniteettitiloja. Sensijaan merialueiden suojelu, veden laatu, metsäpinta-alan muutos ja hiilidioksidipäästötkuvaavat hyvin myös Suomen tilannetta.Eri indikaattoreiden painotus lopullisessa indeksissä on rakennettu kansainvälisiätarpeita varten. Vaikka Suomi sijoittuikin vuonna 2005 listan ykköseksi ja myösmyöhemmissä laskelmissa kärkipäähään, se ei tarkoita, ettei Suomen suoriutumisessaja investoinneissa ympäristön suojeluun olisi kehittämisen varaa. MonetSuomelle olennaiset seikat eivät vain tule huomioitua EPI:llä, sillä indeksiä ei siisensisijaisesti ole suunniteltu Suomen kaltaisen maan tarkasteluun. On syytä huomioida,että EPI kuvaa ainoastaan ekologista ulottuvuutta, eikä sitäkään täydellisesti:tavoitteiden ja tahdonilmausten lisäksi olisi hyvä tarkastella myös ympäristötekojentoteutumista ja itse toimenpiteitä.Datan saatavuuden osalta EPI on melko käyttökelpoinen Suomelle. Indeksi onlaskettu Suomelle kaikkiaan kolme kertaa Yalen yliopiston toimesta, joten myöskokemusta käytännön työstä on saatavilla. On kuitenkin tärkeä muistaa, että koskasuuri osa datasta on peräisin kansainvälisistä tietokannoista, sisältää se mitä todennäköisimminarvioita. Kansainvälisissä laskelmissa on valitettavan usein tapanakäyttää viereisen tai muuten vastaavan maan lukemaa, mikäli kyseisen maan omaadataa ei ole helposti saatavilla.5.2.11 Ecological Footprint, EFEkologinen jalanjälki (EF) soveltuu hyvin ekologiseksi mittariksi Suomelle ja muillemaille, joissa taloudellisen hyvinvoinnin rakentaminen rasittaa luonnonvaroja kestämättömällätavalla. Ekologisen jalanjäljen avulla on nykyisille jälkiteollisille mailleominaista, ympäristöhaittoja huomioimatonta tuotanto- ja elämäntapaa mahdollistatarkastella kriittisesti. EF:n käyttö voi auttaa kiinnittämään huomiota esimerkiksiyksityisautoilun, lentomatkustamisen ja kertakäyttökulutuksen haitallisuuteen.Ekologinen jalanjälki ei ota huomioon maakohtaisia erityispiirteitä, mutta sen tapakuvata ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä siitä syntyneidenjätteiden käsittelyyn tarvittua maa pinta-alaa on havainnollinen ja perusteltu myösSuomen kannalta. Käyttökelpoisuudestaan huolimatta EF on kuitenkin osaltaansuppea ekologisen hyvinvoinnin mittari: se ottaa huomioon ainoastaan ihmisenkuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrän, jolloin uusiutumattoman energiankäyttö jää huomiotta. EF:n ulkopuolelle jää monia hyvinvointitekijöitä, jotka myösSuomessa ovat yhteiskunnan tilan kuvaamiseksi varsin tärkeitä. Ekologista jalanjälkeävoidaan kuitenkin pitää hyödyllisenä lisämittarina ekologisen kestävyydenanalysointiin.Ekologisen jalanjäljen merkittävänä haittana on laskentatavan monimutkaisuus jaaineiston saatavuuteen liittyvät rajoitteet. Tämä koskee myös Suomea, jonka sijoitusmaiden välisissä vertailuissa on vaihdellut metodologiaan tehtyjen muutostenmyötä. Toisaalta tiedonkeruun ja tilastoinnin menetelmät ovat Suomessa montaamuuta maata edellä, mikä helpottaa laskentaa. Ympäristötilastointiin tulisi kuitenkinkiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös meillä Suomessa.