Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3291eurooppalaiselle yhteiskunnalle tyypilliset hyvinvointiongelmat, kuten stressin, riittämättömyydentunteen, unettomuuden ja sosiaalisen tuen puutteen.Erilaiset eliniän odotteeseen perustuvat indeksit, esim. Happy Life Years (HLY) eivätole kovin hyödyllisiä Suomen kannalta, sillä Suomen kaltaisissa länsimaissa elinikäon jo pitkä ja materiaalinen hyvinvointi keskimäärin riittävää hyvään elämään.Lääketieteen edistysaskeleet pidentävät elinikää edelleen, eikä muutosten eliniänodotteessa voida katsoa kertovan hyvinvoinnin tason muutoksista. Toisaalta pitkäelinikä toimii objektiivisena, monipuolisena terveyden indikaattorina.Ekotehokkuuden ja hyvinvoinnin yhteys tulee huonosti esiin nykyisissä indikaattoreissa.Jonkinlaiselle materiaalien ja energian käytön hyvinvointiin kytkevälle mittarilleolisi käyttöä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa. Happy Planet Index (HPI)yhdistää Ekologisen jalanjäljen, koetun onnellisuuden sekä eliniänodotteen. VaikkaHPI yrittää sen tehdä, on se kuitenkin aivan liian yksinkertainen (pelkistetty) mittarihyvinvoinnin kaltaisen moniulotteisen ilmiön tarkasteluun.Genuine Savings (GS) eroaa ratkaisevasti muista indikaattoreista, sillä se määrittääresurssien kautta kestävän kehityksen nollatason. Stiglitzin komitean raportinjohtopäätösten mukaan GS on hyödyllinen kestävyyden arviointiin, ja on tärkeää,että kestävyysaspekti erotetaan tämänhetkisen hyvinvoinnin tarkastelusta. Nykyhetkenhyvinvoinnin tasoa nostavat toimenpiteet ovat monesti pois tulevaisuudenmahdollisuuksista, joten näiden kahden aspektin integroiminen samaan mittariin onongelmallista. Muihin kestävän kehityksen mittaamiseksi suunniteltuihin indekseihinverrattuna GS on ainutlaatuinen, sillä se pohjautuu tarkoin määriteltyyn tilinpitokehikkoonja ottaa huomioon kaikki globaaliin kestävyyteen vaikuttavat ulottuvuudet:fyysisen ja henkisen pääoman karttumisen sekä muutokset luonnonvarojen laadussa(Blanchet, 2009). Vastaavaan teoreettiseen ja metodologiseen uskottavuuteeneivät muut kestävän kehityksen indeksit, kuten Environmental Performance Index(EPI), yllä.Yksittäinen mielenkiintoinen indeksi on Canadian Wellbeing Index (CIW), jokayhdistää subjektiivisen ja objektiivisen mittaamisen uudella tavalla. CIW:in laadintatyöKanadassa on kuitenkin edelleen kesken, ja lopputuloksesta ei ole vielä tietoa.Vastaavan sovelluksen tekeminen Suomelle vaatisi paljon resursseja sekä suunnittelunettä datan keruun osalta.Vertailujen pohjalta hyvinvoinnin mittareista sekä merkitsevyytensä että tieteellisenuskottavuutensa perusteella ylivoimaisimmilta näyttävät yksityiseen kulutukseenpohjaavat ISEW ja GPI. Kehityksen kestävyyden mittaamiseksi on lisäksi tarpeentarkastella Genuine Savings:ia. Erilaisista tavoitetasoon perustuvista ei-rahamääräisistäindekseistä voi olla apua täydentämään niitä osa-alueita, mitä esimerkiksi GPIja GS eivät huomioi. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sosiaaliset ja subjektiiviset hyvinvoinnintekijät, jotka ovat huomioitavissa vain kyselytutkimusten avulla. EsimerkiksiNational Accounts of Wellbeing (NAW) mittaa ihmisten kokemaa hyvinvointia.Monet Suomen erityispiirteet eivät näy nykyisissä indikaattoreissa. Esimerkiksi useatSuomen kannalta keskeiset innovaatioihin ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvätmuuttujat eivät tule huomioiduksi lainkaan. Lisäksi monet ekologisen kestävyydenongelmistamme ovat sellaisia, joita kansainväliset indikaattorit eivät kattavasti huomioi.Teknologisella kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus Suomessa saavutetullehyvinvoinnin kasvulle. Suomessa T&K -investointien suhde bruttokansantuotteeseen