Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3263Bruttokansantuotteen laajaa käyttöä on edistänyt sen näennäinen luotettavuus jayhdenmukaisuus eri maiden välillä. BKT:n laadinnassa käytetään markkinahintoja,eikä siihen sisälly subjektiivisesti määriteltyjä painokertoimia tai arvoihin perustuviaskaalauksia. Kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytetään kuitenkin runsaastiasiantuntija-arvioita eivätkä sen kaikki tiedot ole siten absoluuttisen oikeita jaluotettavia.Hyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen eräänä lähtökohtana on pidetty bruttokansantuotteenja sen käytön kritiikkiä: BKT on yhteiskunnan tilaa kuvaavana mittarinasaavuttanut maailmanlaajuisesti aseman ja merkityksen, jota sille ei alun perin olluttarkoitettu. BKT:ta on alettu käyttää maan onnistumisen ja kehityksen määritteinä.Sinällään korkea BKT asukasta kohden korreloi voimakkaasti hyvinvointiin vaikuttavientekijöiden kanssa ja niissä maissa, joissa on korkea BKT per asukas, ihmisilläon käytössään riittävästi resursseja oman hyvinvointinsa rakentamiseksi. Toisaaltatietyn kynnyksen ylittämisen jälkeen ei hyvinvointi enää kasva talouskasvun mukana,minkä vuoksi BKT per asukas on huono hyvinvoinnin mittari. Samaan suuntaanviittaavat erilaiset koettua onnellisuutta koskevat tutkimukset. BKT:n kannustaessamaita entistä kovempaan, luonnosta piittaamattomaan talouskasvuun, on sen katsottumuodostuneen uhkaksi maapallon kestävyydelle. Globaalin BKT:n maksimointiaei lopulta johda onnellisuuden maksimointiin.Kansantalouden tilinpito tuottaa paljon tietoa ihmisten ja yhteiskunnan toiminnasta.Suurimmat mahdollisuudet liittyvät kestävän kehityksen, ympäristön ja luonnonvarojenhuomiointiin. Kansantalouden tilinpidon mittareista tulisi jatkossa käyttääaiempaa enemmän nettosuureita, jotta tuotantoa paremmin kuvattaisiin kertynyttävarallisuutta. Esimerkiksi vahingonteot vaikuttavat BKT:hen positiivisesti: rikotun ikkunankorjaaminen kasvattaa BKT:tta mm. oikeudenkäyntikulujen, eri alojen palkkojenja korjauksessa käytettävien materiaalien arvon verran. NKT (nettokansantuote)sen sijaan kasvaa tässä esimerkissä vain korjauksen työllistävän vaikutuksen verran,eikä uuden ikkunan katsota lisäävän yhteiskunnalla käytössään olevia resursseja.Nettosuureita ei kuitenkaan ole pidetty yhtä luotettavia kuin bruttosuureita koskaarvioita pääoman kulumisesta on pidetty epäluotettavina.