Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32825.2.3 Index of Sustainable Economic Welfare, ISEWIndex of Sustainable Economic Welfare (ISEW), kuten seuraajansa GPI, pyrkiiottamaan huomioon jälkiteollisten maiden erityispiirteet huomioimalla kehitystasonlisäksi kehityksen negatiiviset ulkoisvaikutukset, kuten luonnonvarojen laadullisenhuononemisen, ihmisten lisääntyneen kiireen ja urbanisaation haitat. ISEW:ä soveltuusiis ennen kaikkea juuri kehittyneiden maiden hyvinvoinnin tarkasteluun.ISEW on kehitetty Yhdysvalloissa, mutta siinä kulutusmahdollisuuksiin lisättäviä javähennettäviä tekijöitä, kuten urbanisaation haittoja, luonnonvarojen käyttöä, luonnonpilaantumista, julkisen koulutuksen ja terveydenhuollon arvoa, sekä markkinattomienpalveluiden arvoa, voidaan pitää myös Suomen kannalta merkityksellisinähyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. ISEW:ä voidaan pitää hyvänä työkaluna Suomenkaltaisen maan tarkasteluun, sillä se ottaa huomioon lähes kaikki tärkeät yksilöidenja yhteiskunnan hyvinvointiin liittyvät tekijät. Kestävää kehitystä se kuitenkin huomioipuutteellisesti. ISEW:n aikasarja on laskettu Suomelle vuodesta 1960 vuoteen2000 saakka (Hoffrén, 2001) Yhdysvaltojen sovellusta käyttäen, ja aikasarjaa onmyöhemmin päivitetty jatkumaan vuoteen 2007. ISEW:n laskemiseen tarvittavadata on pääosin saatavissa Suomessa, mutta useita arvottamiseen liittyviä hintojaja kertoimia on jouduttu lainaamaan suoraan USA:lle tehdyistä laskelmista. ISEW:äseuranneessa GPI-mittarissa monet havaitut puutteet on pyritty korjaamaan.ISEW:ssä ympäristöön liittyvät tekijät saavat pienemmän painoarvon kuin GPI:ssä,joten sen antama kuva hyvinvoinnista on yleensä GPI:n antamaa kuvaa positiivisempi.Luonnonvarojen merkitys Suomelle on suuri ja sikäli GPI:ä voi pitää Suomenkannalta ISEW:iä parempana hyvinvoinnin mittarina.5.2.4 Genuine Progress Indicator, GPIEdeltäjänsä ISEW:n tavoin Genuine Progress Indicator (GPI) on suunniteltu ottamaanhuomioon talouskasvusta ympäristölle ja ihmiskunnalle aiheutuvat haitat.Koska GPI on suunniteltu ISEW:iä myöhemmin, monet jälkiteollisten yhteiskuntienhyvinvointiin ja kestävään talouden kehitykseen liittyvät seikat on huomioitu aiempaaparemmin. Esimerkiksi ympäristön laadullinen huononeminen ja ympäristövaikutuksenkumuloituminen saavat suuremman painoarvon GPI:ssä kuin ISEW:ssä.Tästä syystä GPI:n antama kuva taloudellisesta hyvinvoinnista on usein ISEW:iäheikompi (Rättö, 2008).Suomelle on laskettu GPI-aikasarja vuosien 1945 ja 2007 väliselle jaksolle Yhdysvalloillekehitettyä GPI:n laskutapaa noudattaen (Rättö, 2008). GPI:llä tarkasteltunaon hyvinvointi Suomessa kasvanut aina vuoteen 1989 saakka ja kääntynyt tämänjälkeen laskuun. Kuvaajasta nähdään hienompia vaihteluita ja suunnan muutoksiamyös vuoden 1989 jälkeen. GPI mahdollistaa myös eri tekijöiden analysoinninmittarin sisällä, kuten esimerkiksi tarkastelut havaittujen hyvinvoinnin muutostensyistä.