Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32106Vielä merkittävämmin kuin ilmansaasteiden kohdalla, globaali kestävyys merkitseekoko maapallon luonnonvarojen käyttöä kestävällä tavalla. Monet vielä kehittyvätmaat saavat suuren osan tuloistaan hyödyntämällä ja myymällä luonnonvarojaanteollistuneille maille. Pinta-alaltaan pienet ja luonnonresursseiltaan köyhät länsimaatpuolestaan käyttävät suuria määriä mineraaleja, öljyä ja kivihiiltä, vaikka niitä ei olesaatavissa niiden omasta maaperästä. Olisi tärkeää löytää keinoja tarkastella kunkinmaan tilanteen kestävyyttä enemmän eri resurssien käytön, kuin niiden saatavuudenperusteella.Vielä luonnonvarojen käyttöä monimutkaisempi kestävyysongelma on tuotannonsiirto ja kansainvälinen tavaroiden kauppa. Globalisaation myötä yhä suurempi osatuotannosta on siirretty kehittyviin maihin, joista valmiit tuotteet sitten siirretäänniiden loppukäyttäjien luokse korkean elintason maihin. Valitettavan usein tilanneon tämä erityisesti saastuttavimman teollisuuden kohdalla: esimerkiksi Kiinassaja Meksikossa teollisuustuotannon sääntely on olematonta verrattuna länsimaihin.Vaikka Suomen pyrkimys hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi on ajatuksena hieno,käytännössä lisääntyvä sääntely nostaa tuotantokustannuksia kotimaassa ja ohjaatuotannon halpatuotannon maihin. Kun näin tapahtuu, globaalilla mittakaavallasama tuotanto saadaan aikaan saastuttavammin ja lisäksi tuotteet kuljetetaantoiselle puolelle maailmaa, sillä lopputuotteiden käyttäjät eivät juuri muutu. On siltiolemassa tuotannonsiirtotoimia, jotka voidaan nähdä hyödyllisinä globaalin kestävyydenkannalta. Voidaan ajatella, että osa selluntuotannosta on järkevää siirtääEtelä-Amerikkaan, sillä siellä kasvuolosuhteet raaka-aineelle ovat otollisemmat,lannoitteita ja energiaa tarvitaan vähemmän, pienemmältä maa-alueelta saadaannopeampi kierto ja länsimaisen tehtaan paikan päällä käyttämä teknologia on uuttaja vähäpäästöistä. Samalla logiikka pätee esimerkiksi tomaatin viljelyn keskittämisessämaihin, joissa ei auringon energian lisäksi tarvita muita energianlähteitäsadon aikaansaamiseksi.Kansainvälisestä kestävästä kehityksestä on olemassa hyvin vähän tutkimusta. Syytähän lienee vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys. Kansainväliset ympäristösopimuksetovat ensisijainen käytännön yhteistyön muoto maiden välillä. Suomi on sitoutunutyli sataan monenkeskiseen ja kahdenväliseen ympäristösopimukseen, jotkakoskevat mm. ilmastonmuutosta, ilmansaasteita, kemikaaleja, luonnonsuojelua sekämerialueiden ympäristönsuojelua, biodiversiteettiä sekä jätehuoltoa. Sopimuksenallekirjoittaneet maat kehittävät ja toimeenpanevat kansallisten olosuhteidensamukaisesti erilaisia toimenpiteitä ja ovat sitoutuneet tukemaan myös kehitysmaitaniiden ponnisteluissa ympäristösopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi(Ulkoasiainministeriö).