Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3281Suomen ominaispiirteet hyvinvoinnin mittaamiseen liittyen ovat mm. jälkiteollisenasema, yhteiskunnassa vallitseva korkea taloudellisen hyvinvoinnin taso, koulutuksenja teknologisen osaamisen korkea taso, ekologisen kestävyyden erityispiirteet,ei-omavaraisuus monien luonnonvarojen suhteen, sekä metsien merkitys sekätaloudellemme että luonnolle. Lisäksi Suomessa kulutetaan kansainvälisesti verrattunapaljon materiaalia ja energiaa asukasta kohden. Suomessa hyvinvointi rakentuupitkälti subjektiivisten ja sosiaalisten tekijöiden varaan, jotka tulevat huonostihuomioitua indikaattoreissa.5.2.1 Bruttokansantuote, BKTElintason mittarina yleisesti käytetty bruttokansantuote (BKT) mittaa ennen kaikkeayhteiskunnan tavara- ja palvelutuotannon laajuutta. Se kuvaa kattavasti ja yksiselitteisestiSuomessa tuotettujen lopputuotteiden markkina-arvoa. Bruttokansantulo(BKTL) sen sijaan huomioi myös ulkomaille maksetut ja sieltä saadut tulonsiirrot,minkä vuoksi se kuvaa kansakunnan tuloa bruttokansantuotetta paremmin. Tuotannontai edes kulutuksen kasvun ei enää havaita lisäävän ihmisten onnellisuutta taihyvinvointia Suomen kaltaisissa kehittyneissä teollisuusmaissa: hyvinvointi onkin liianmoniulotteinen ilmiö vain talouden hyödyketuotannon ja -kulutuksen kautta tarkasteltavaksi.Lisäksi kestävän kehityksen näkökulmasta BKT:een antamat signaalitovat vääriä: mitä kestämättömämpää taloudellinen kehitys on, sitä nopeammin BKTlyhyellä aikavälillä kasvaa. Mittarin mukaan luonnonvarojen säästeliäs käyttö ei siisole kannattavaa.Kehittyvien maiden talouksien kehitysasteen tarkasteluun pelkkä BKT/asukas sopiiedelleen melko hyvin, kun taas jälkiteollistuneille maille, kuten Suomelle, se on liiansuppea. Vaikka BKT-mittaria on pyritty kehittämään yhteiskunnan muutoksia vastaavasti,on se keskeiseltä perustaltaan yhä oman aikansa tuote. Monet vaihtoehtoisillahyvinvointimittareilla toteutetut tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka hyvinvoinninja bruttokansantuotteen kasvu-urat Suomessa kytkeytyivät irti toisistaan viimeistään1980-luvulla, jolloin ihmisten hyvinvointi ei enää kasvanut samassa suhteessalisääntyvän tuotannon kanssa.5.2.2 Vihreä bruttokansantuote, Vihreä BKTVihreän tilinpito on hyödyllinen väline myös Suomen hyvinvoinnin tarkasteluun jaluontopääoman huomiointiin. Vihreään tilinpitoon mukaan laskettavat erät vaikuttavatkuitenkin merkittävästi siihen, kuinka kattavasti vihreä bruttokansantuote ottaahuomioon juuri Suomen kannalta tärkeitä tekijöitä. Suomessa SEEA-järjestelmänEnvironmentally Adjusted Domestic Product:n (EDP:n tai eaNDP) laskemiseen tarvittavadata on saatavilla, ja EDP onkin laskettu Suomelle ajanjaksolle 1960−2000(Hoffrén, 2001). EDP seuraa bruttokansantuotteen kehityslinjaa, vaikka 1970-luvunpuolivälin jälkeen EDP:n kasvuvauhti onkin pikkuhiljaa jäänyt BKT:n kasvuvauhdistayhä enemmän. Tuloksista nähdään, että EDP ei tuo Suomen kohdalla hyvinvointitarkasteluunjuurikaan lisäarvoa.