Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3295GS-mittarin teoria perustuu uusklassiseen talousteoriaan ja se on monien päättäjienja taloustieteilijöiden näkökulmasta kiinnostava mittari. Stiglitzin komitea suositteliGenuine Savingsin ottamista BKT:n rinnalle nimenomaan kehityksen kestävyydenhuomioimiseksi (Stiglitz ym., 2009; Rosenström, 2009). Myös vuonna 2009 julkaistunStiglitzin raportin jatkotyön osalta SSF-komitean vuoden 2010 ohjelmaansisältyy GS-indikaattorilla tehtävät kansainväliset vertailut. Koska Genuine Savings-indikaattoria ehdotetaan kansainväliseen käyttöön, on tärkeää, että sitä testataan.Maailmanpankin laskelmissaan käyttämä data on Suomen sovellusta laskettaessapaljastunut osittain puutteelliseksi. Tietojen koostamisessa on käytetty paljon approksimaatioitaerityisesti menneiden vuosien osalta (Lemmetyinen, 2010).Vuoden 2009 lokakuussa valmistui Ranskan tilastotoimiston (INSEE) yksittäintutkimus kestävyyden tarkastelusta Genuine Savingsin eli Adjusted Net Savingsinavulla (Blanchet, 2009). Johtopäätösten mukaan GS on hyödyllinen kestävyydenarviointiin, sillä kuten Stiglitzin komitean raportissa painotetaan, on tärkeää, ettäkestävyysaspekti erotetaan tämänhetkisen hyvinvoinnin tarkastelusta. Näiden kahdentekijän välillä vallitsee pitkälti trade off -suhde. Nykyhetken hyvinvoinnin tasoanostavat toimenpiteet ovat monesti pois tulevaisuuden mahdollisuuksista. Muihinkestävän kehityksen mittaamiseksi suunniteltuihin indekseihin (esim. EnvironmentalPerformance Index, EPI) verrattuna GS on hyödyllinen, sillä se pohjautuu tarkoinmääriteltyyn tilinpitokehikkoon ja ottaa huomioon kaikki globaaliin kestävyyteen vaikuttavatulottuvuudet: fyysisen ja henkisen pääoman karttumisen sekä muutoksetluonnonvarojen laadussa (Blanchet, 2009). Vastaavaan teoreettiseen ja metodologiseenuskottavuuteen eivät muut kestävän kehityksen indeksit yllä. Genuine Savingsinlaskemisen ongelmakohtana ovat luonnonvaramarkkinoiden epätäydellisyydestäjohtuvat arvon ja hinnanmääritysvaikeudet. Vaikka tämänhetkiset laskelmat osoittavatennusteita myönteisestä kehityksestä tulevaisuudessa, vaatii tulevaisuuteenulottuvien luonnon ja talouden vuorovaikutusten arvioiminen edelleen paljon työtä(esim. Hamilton & Clemens, 1998).Maailmanpankin laskema versio Genuine Savingsista sisältää vain noin kymmenenkomponenttia. Tärkein syy tähän yksinkertaistukseen on datan saatavuudenrajoittuneisuus kansainvälisesti. Jotta mittari kuvaisi teoriakehyksensä mukaisestikehityksen kestävyyttä, tulisi sitä laajentaa ottamaan huomioon kaikki kunkinmaan kehityksen kannalta merkitykselliset tekijät. Työtä kehyksen laajentamiseksion tehty esimerkiksi Skotlannille (Pezzey ym., 2004) ja vastaava alustava sovelluson tarkoitus tehdä myös Suomelle. Suomen sovelluksen kannalta merkittävimmätuudistukset tulevat olemaan metsävarakomponentin ja hiilidioksidipäästöjen laskutapojenuudelleenarviointi ja mahdollisesti teknologisen kehityksen huomioiminenosana pääomakantaa (Lemmetyinen, 2010).Maailmanpankissa 15.4.2010 käyty keskustelu toi lisävahvistusta ajatukselle, ettäkuvatakseen kunkin maan kehityksen kestävyyttä kattavasti, nettosäästöindikaattorintulisi huomioida muutokset kaikissa pääomakannoissa. Maailmanpankilla ei olemahdollisuutta laskea kansainväliseen vertailuunsa mukaan kuin rajoitettu määrätekijöitä mm. datan puutteiden ja maiden erityispiirteiden vuoksi. EnvironmentalEconomics and Indicators -tiimin ekonomisti Giovanni Ruta kannusti tarkentamaanGenuine Savingsin viitekehystä ottamaan huomioon kaikki varannot, joista onsaatavilla tietoa. Esimerkiksi Suomen maakohtaisiin laskelmiin tulisi lukea metsänpositiivinen nettokasvu siltä osin, kuin se tapahtuu talousmetsissä. Metsävarat ovatSuomen tärkein luonnonvara ja niiden jättäminen huomiotta sillä perustein kuin seon tehty kehitysmaiden kohdalla, on päätöksenä toimimaton. Tärkeää olisi pystyä