Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3271kyseenalaistuu, kun yhä useammat maat saavuttavat asetetut tavoitetasot. Kattavanhyvinvointikuvan saamiseksi olisi hyvä myös voida tarkastella eri tekijöitä sekäyksittäin että vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tätä nykyisenkaltainen yhteen lukuuntiivistetty HDI-indeksi ei mahdollista.4.9 Sustainable Society Index, SSIVAHVUUDETkuvaa kestävän kehityksen tasoamonipuolisestitaloudellisella suorituskyvyllä eiosuutta mittarissatavoitetasojen vuoksi helppo tulkitamaiden väliset vertailut mahdollisialasketaan säännöllisesti (vuodesta2006 lähtien)HEIKKOUDETmonimutkainen laadintataloudellisella suorituskyvyn osuuslisätty mittariin vasta vuonna 2010tulokset vertailukelpoisia vain kahtenavuonna, sittemmin mittaria muokattutavoitetasojen määräytymisenmielivaltaisuuseri kategorioiden painokertoimienmielivaltaisuustarvittavien tietojen huono saatavuusMAHDOLLISUUDETtavoitetasojen tarkistaminen jayhdenmukaistaminenmuuttujien lisääminen/vaihtaminenUHATtiivistäminen yhteen lukuun viehuomiota yksittäisiltä tekijöiltäindeksin muuttumisen myötä vertailuteri vuosien välillä voivat johtaa harhaanVaikka SSI:iä voidaan pitää monipuolisena kestävän kehityksen mittarina, on sekansainvälisesti melko huonosti tunnettu. Sen sisältämät 22 eri muuttujaa kattavatuseimmat hyvinvoinnin, inhimillisen kehityksen ja ympäristön tilan ulottuvuudet.Indeksin arvo tulkitaan vertaamalla kunkin maan saamaa pistemäärää riittävänäpidettyyn tavoitetasoon. SSI:n lukuisat indikaattorit aiheuttavat kuitenkin monimutkaisenja hyvin heterogeeniseen rakenteen lopulliselle indeksille. Kunkin indikaattorintavoitetaso on kiinnitetty eri kriteerein ja indikaattoreiden painoarvo lopullisessaindeksissä vaihtelee. Osa SSI:n laskennassa käytettävästä datasta perustuu väistämättäarvioihin, sillä tarvittavia tietoja, kuten maaperän ominaisuuksia, ei kerätäkuin satunnaisesti.Vaikka SSI pitää sisällään monia muuttujia, joita voidaan pitää merkityksettöminäkehittyneiden maiden tilanteen kuvaamiseen (esim. riittävä ravinto) sisältää se myössellaisia osa-alueita, joissa länsimailla on kehittämisen varaa (kuten energian kulutustai osallisuus kansainvälisiin sopimuksiin). SSI kuvaa tämän vuoksi eri kehitystasonmaita hieman paremmin kuin esimerkiksi HDI.