Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32109se nopeasti reagoi yhteiskunnan tietotarpeisiin. Ranska, OECD ja Eurostat aikovattehdä läheistä yhteistyötä hyvinvoinnin mittaamisen kehittämisessä ja SSF -raportinsuositusten toteuttamisessa.Bruttokansantuote (BKT) -mittarin rinnalle ja sitä korvaamaan on kehitetty useitahyvinvointia seuraavia mittareita ja tilinpitojärjestelmiä, sekä niiden perusteellalaskettavia indikaattoreita. Yksikään niistä ei kuitenkaan ole kyennyt vielä vakavastihaastamaan BKT-mittaria. Syynä tähän on pitkälti se, että useat indikaattoreistaon kehitetty täydentämään BKT:n antamaa kuvaa tai seuraamaan jonkin tietynympäristöpoliittisen tavoitteen toteutumista, minkä vuoksi niiden käyttökelpoisuusrajautuu pitkälti juuri näihin seikkoihin. Kappaleissa 3, 4 ja 5 tehtyjen vertailujenmukaan mikään vaihtoehtoisista hyvinvoinnin mittareista täysin aukoton Suomentilanteen kuvaamiseen, joskin ISEW, GPI ja GS -indikaattorit sisältävät paljon hyviäelementtejä, joita uusilta mittareilta odotetaan. Lupaavin jälkiteollisen yhteiskunnanhyvinvoinnin kuvaajaksi on Genuine Progress Indicator (GPI). Kehityksen kestävyydenmittaamiseksi on lisäksi tarpeen tarkastella Genuine Savingsia. Jälkiteollisenmaan ”kestävyyden” arviointiin tarvittaisiin kuitenkin pikemminkin kulutus- kuintuotanto-perusteista indikaattoria, mikäli halutaan huomioida myös globaali kestävyysja ekologisuus. Kyseisenlaista indikaattoria ei tällä hetkellä ole tarjolla.Erilaisista tavoitetasoon perustuvista ei-rahamääräisistä indekseistä voi olla apuatäydentämään niitä osa-alueita, joita esimerkiksi GPI ja GS eivät huomioi. Indekseistäesimerkiksi National Accounts of Wellbeing (NAW) tarjoaa mahdollisuudenhyvinvoinnin subjektiivisen ulottuvuuden tarkasteluun. Ekologiset aspektit kattavastihuomioiva Environmental Performance Index (EPI) voi auttaa ympäristöpoliittistentavoitteiden asettamisessa. On kuitenkin huomattava EPI:n tavoitelähtöisyys: itsetoimenpiteitä ja aikaansaannoksia enemmän se kertoo poliittisesta sitoutumisesta jatahdosta. Ekologinen jalanjäljellä (EF) on arvoa tuotannon ja kulutuksen ekologisuudenja ekotehokkuuden analysoimisessa, mutta se ei linkitä hyvinvointia luonnonvarojenkäyttöön. Erilaiset eliniän odotteeseen perustuvat indeksit, esim. Happy LifeYears (HLY), eivät ole kovin hyödyllisiä Suomen kannalta. Indeksien, jotka tavoittelevatjokaisen hyvinvoinnin tai kestävän kehityksen ulottuvuuden integroimistayhteen mittariin, ongelmaksi muodostuu yhteismitoittaminen. Lisäksi yhteen lukuuntiivistetty lopputulos peittää alleen eri osa-alueet, eikä sen voida katsoa olevanhyödyllinen käytännön politiikan suunnitellussa, vaan pikemminkin kansainvälisissävertailuissa. Näistä tunnettu Human Development Index (HDI) kuvaa Suomentilannetta huonosti, mutta Sustainable Society Index (SSI) soveltuu paremmin erikehitystason maiden tarkasteluun. SSI:n ongelma on sen monimutkaisuus ja datanvaikea saatavuus. Yksittäinen mielenkiintoinen indeksi on Canadian Wellbeing Index(CIW), joka yhdistää subjektiivisen ja objektiivisen mittaamisen uudella tavalla.CIW:in laadintatyö Kanadassa on kuitenkin edelleen kesken, ja vastaavan sovelluksentekeminen Suomelle vaatisi paljon resursseja sekä suunnittelun että datankeruun osalta.