Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 321088 JohtopäätöksetTässä esiselvityshankkeessa on tiivistetty tämän hetkinen tutkimustyö vaihtoehtoistenhyvinvoinnin mittareiden saralta. Esiselvitykseen on kerätty maailmallatunnetuimmat, tieteen piirissä suurinta tunnustusta saaneet, mediassa huomioitaherättäneet tai muuten merkittävät ja kiinnostavat hyvinvointia kuvaamaan pyrkivätmittarit. Mukana on niin kansainvälisten organisaatioiden (kuten EU, OECD ja YK)kuin valtioiden ja yksittäisten tutkijoiden, ehdottamia indikaattoreita. Esiselvityksessäon tutkittu kuinka valitut mittarit toimivat, mitä hyvinvointiin vaikuttavat tekijätniiden kautta tulevat huomioiduksi ja mitkä eivät, sekä verrattu mittareita toisiinsa.Tarkoituksena on ollut selvittää, mikä olemassa olevista mittareista on käyttökelpoisinSuomen kannalta ja toisaalta, olisiko mahdollista laatia täysin uudentyyppinenhyvinvointimittari, joka kuvaa Suomen tilannetta olemassa olevia mittareitaparemmin.Tarve pohtia asiaa juontuu kritiikistä, joka kohdistuu nykyisin kehityksen ja hyvinvoinninmittarina pidettyä bruttokansantuotteen (BKT) käyttöä kohtaan. TosiasiassaBKT ei ole koskaan ollut hyvinvoinnin mittari ja myös jälkiteollista taloutta kuvaavanamittarina se on vanhentunut. Lukuisten tutkimusten mukaan kulutuksen kasvuei Suomessa eikä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa enää lisää ihmistenonnellisuutta tai hyvinvointia. Seurauksena BKT-mittarin käytöstä nykyisessäjälkiteollisessa yhteiskunnassa on, että talous- ja yhteiskuntajärjestelmää ohjaavatvääristyneet signaalit siitä, mikä on todella arvostettua ja tärkeää. Viime vuosikymmenelläEU:ssa herättiin huomaamaan, että hyvätkin strategiat ja ohjelmat kompastuvathelposti toteutusvaiheessa, jos sopivia seurantavälineitä ja tarvittavia tilastotietojaei ole saatavilla. Tavoitteiden seuranta pelkästään taloustilastojen avulla onvajavaista ja antaa helposti väärän kuvan kehityksestä. Kehitystä on vaikea ohjatahaluttuun suuntaan, jos sopivia seurantavälineitä ei ole käytettävissä. Kritiikin ydintiivistyy nobelisti Joseph Stiglitzin toteamukseen, että “BKT on vanhentunut mittari,jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin”. (Hoffrén ja Tulokas 2008.) Marraskuussa2007 Brysselissä järjestettiin Beyond GDP -konferenssi, jossa mietittiin BKT:njälkeisten, nykyiseen yhteiskuntaan paremmin sopivien mittareiden kehittämistä.Konferenssin yhteydessä Euroopan unionin talouskomissaari Joaquin Almuniatotesi: “Nyt on oikea aika ottaa seuraava askel todellisen kehityksen mittaamisensuuntaan.” Komitean puheenjohtaja Manuel Barroson mukaan ”emme voi mitatatulevaisuuden haasteita menneen maailman työkaluilla”.Ranskassa pääministeri Dominique de Villepin ehdotti jo keväällä 2007 Ranskankansalliselle tilastovirastolle sellaisten talouden kasvuindikaattorien kehittämistä, jotkaottaisivat huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Helmikuussa 2008 Ranskanpresidentti Nicholas Sarkozy asetti ns. Stiglitzin komitean pohtimaan BKT:nrajoja ja kehittämään parempia mittareita talouden suorituskyvyn ja yhteiskunnankehityksen seurantaan. Stiglitzin komitean 15.9.2009 julkaistun raportin suositustenmukaan talouden mittaamisessa painopistettä tulee siirtää tuotannon mittaamisestalaajemmin ihmisen hyvinvointiin liittyviin mittareihin. Kehittämiselle ovat antaneetpoliittisen tulemansa Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy ja Saksan liittokansleriAngela Merkel. Nyt tämä Stiglitz-Sen-Fitousin (SSF) komitean työ jatkuu lähinnä ns.Partnership-ohjelman muodossa, johon halukkaat maat voivat osallistua. Ranskantilastovirastossa on myös käynnissä työ suositusten toteuttamiseksi. Tarvetta nopeaanreagointiin lisää se, että tilastotoimi on menettämässä uskottavuuttaan, jollei