Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32895.2.16 Canadian Index of Wellbeing, CIWVaikka Canadian Index of Wellbeing (CIW) on kehitetty kanadalaisen yhteiskunnanhyvinvoinnin mittariksi, voisi se monipuolisuutensa vuoksi soveltua kuvaamaanhyvinvointia myös Suomessa. Maiden samankaltainen yhteiskunnallisen kehittyneisyydentaso antaa viitteitä siitä, että CIW voisi jo sellaisenaan sopia myös Suomelle:Kanadan tavoin Suomi on teollistumisessa pitkälle edennyt länsimaa, jonka hyvinvoinnissaon syytä ottaa huomioon perustekijöiden, kuten elintason, lisäksi myös ns.korkeamman tason tekijöitä, kuten CIW:iin lukeutuvat yhteiskunnan moninaisuus jaajankäytön tasapainoisuus.Toisaalta CIW:n soveltuvuuden Suomelle tekee kyseenalaiseksi sen laatimisentaustatyönä toteutetut arvokyselyt koskien yksilön hyvinvoinnille olennaisia tekijöitä.Koska kyselyt on toteutettu ja indeksiin sisällytetyt kategoriat hyväksytettyainoastaan kanadalaisilla, voi indeksi sisältää suomalaisten hyvinvoinnin kannaltamyös vähämerkityksisiä tekijöitä ja toisaalta olla jonkun olennaisen tekijän osaltapuutteellinen. Kaikkea kanadalaisen CIW:n laskemisessa tarvittavaa dataa ei olesaatavissa Suomen osalta. Koska CIW muodostuu objektiivisen tilasto- ja rekisteriaineistonlisäksi myös kyselyillä kerätyistä tiedoista, ongelmaksi muodostuu toteutettujenkyselytutkimusten erilaisuus maiden välillä.Vaikka useimmat CIW:iin sisältyvistä yksittäisistä indikaattoreista esiintyvät myösmuissa kokoomaindekseissä, on indikaattoreiden valintatapa CIW:n suunnitteluprosessissauudenlainen ja siksi mielenkiintoinen. Voisi kuvitella, että CIW:n ideaaja laatimistapaa käyttäen voitaisiin myös Suomelle rakentaa vastaava hyödyllinenindikaattorikokoelma ja sen pohjalta koostettava kokoomaindeksi. Vastaavanlainenkyselytutkimuksella tehtävä arvokysely olisi paljon resursseja vaativa projekti,ja koska Suomella on jo tällä hetkellä käytössään virallisen aseman saavuttanutFindikaattori-kokoelma, resurssien löytyminen uusien indikaattoreiden luomiseen jakehittämiseen voisi olla kiven alla. Toki uudenlainen ”Finnish Index on Wellbeing”voitaisiin yrittää koostaa pelkän arvokyselyn tuloksien pohjalta olemassa olevia indikaattoreitakäyttäen, mikäli vastaukset vastaisivat niitä indikaattoreita, jotka Suomijo tällä hetkellä laskee.5.3. Johtopäätöksiä indikaattoreistaEdellä esitetyt indikaattorit on kehitetty korvaamaan BKT:tta yhteiskunnan tärkeimpänäseurantaindikaattorina, ja osa niistä täydentämään sen antamaa kuvaayhteiskunnan tilasta. Ne ottavat huomioon tekijöitä, jotka perinteiseltä BKT-mittariltajäävät huomiotta. Osa indikaattoreista on kehitetty seuraamaan tiettyjentavoitteiden toteutumista, mikä rajaa paljolti niiden käyttökelpoisuutta. Huomattavaosa indikaattoreista on lisäksi tarkoitettu pikemminkin kansainvälisiin vertailuihin,kuin yksittäisen maan tavoitteiden saavuttamisen seurantaan tai politiikan toimienvaikuttavuuden arviointiin.Yhteen lukuun tiivistettyjen yhdistelmäindikaattoreiden merkittävin etu on niidenhavainnollisuus ja vaikuttavuus yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.BKT, kuten mikään muukaan indikaattori, ei suoraan tarjoa vastausta siihen,mitä päätöksiä politiikassa tulisi tehdä. Vaihtoehtojen miettiminen ja punnitseminenjää aina päätöksentekijöiden harkintaan. Kukin indikaattori tarjoaa pohdinnalle