Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 32105Myös subjektiivista hyvinvointia on tilastoitu erilaisilla onnellisuustutkimuksillajo yli kymmenen vuoden ajan. Onnellisuustutkimus on luoteeltaan empiiristä japerustuu nykyisin yleensä laajoihin kansainvälisiin kyselyaineistoihin. Tutkimuksissakäytettävien subjektiivista hyvinvointia koskevien muuttujien määrittäminen onkäsitteen monitahoisuuden vuoksi haasteellista. Subjektiivista hyvinvointia voidaantutkia myös negaatioiden, kuten pahoinvoinnin tai puutteen kautta. Kansainvälisistäsurvey-tutkimuksista esimerkiksi World Value Survey (WVS) ja European SocialSurvey (ESS) ovat laajasti tunnettuja. Niissä pyritään kartoittamaan muun muassakansalaisten arvomaailmaa, elämäntilannetta ja tavoitteita pyytämällä subjektiivisiaarvioita eri elämän-alueiden tärkeydestä. ESS:ssa kansalaisten onnellisuuttalähestytään suoralla kysymyksellä ”Ottaen huomioon kaikki tekijät elämässäsi,kuinka onnellinen olet”, johon vastataan asteikolla 0−10. Haastattelututkimuksettoteutetaan standardoidusti useissa maissa, mikä mahdollistaa myös kansainvälisetvertailut. Euroopan tasolla kansalaisten kokemaa hyvinvointia kartoittava tutkimuson keskittynyt lähinnä maiden väliseen vertailuun sekä hyvinvoinnin muutosten jasiihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen. Euroopan Unionin laajetessa vaihteluvälimaiden elintasojen ja täten myös kansalaisten hyvinvoinnin välillä kasvaa.Tämän vuoksi mittaustavat ja mitattavat muuttujat vaativat jatkuvaa harmonisointiaja päivitystä. Luotettavan tiedon kerääminen edellyttääkin täten tutkimuskysymyksenja vastausasteikon huolellista operationalisointia.7.9 Globaalien näkökulmien huomioiminenGlobaalit ympäristöuhat, kuten ilmastonmuutos, elintarviketuotannon kriisi, ympäristöongelmienkärjistyminen ja fossiilisten polttoaineiden hupeneminen, pakottavatmeidät muuttamaan käsityksiämme talouskasvusta. Maapallon väestömääränkasvu ja resurssien riittävyys rajoittavat hyvinvointimahdollisuuksia globaalisti.Monien kehittyvien maiden talouskasvu perustuu tällä hetkellä uusiutumattomienenergialähteiden käyttöön. Kasvun jatkuessa globaali systeemi kohtaa pian rajansaja se voi näkyä talouden taantumana, josta toipuminen ei onnistu vanhoja keinojakäyttämällä. Eettiseltä kannalta kehitysmaiden oikeutta siihen hyvinvointitasoon,josta me nautimme, perustellaan oikeudenmukaisuudella. Hyvinvoinnin irtautuminenmateriaalisesta kasvusta auttaisi ihmiskuntaa selviämään myös tulevaisuudessa.Epäitsekkyys ja jonkinlainen globaali koordinointi olisivat tarpeen hyvinvoinnintasapuolisessa jakamisessa kansainvälisesti ja yli sukupolvien.Useimmat hyvinvointimittaukset tarkastelevat ilmiöitä kansantalouden tasolla,vaikka monet tämän hetken merkittävimmistä kestävän kehityksen ongelmista ovatrajat ylittäviä. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen jokainen maa antaa osansa kasvihuonekaasupäästöillään,mutta havaittava kokonaisvaikutus on kaikkien vaikutustensumma. Muiden maiden toiminta vaikuttaa myös paikallisesti: naapurimaan suurkaupunginpienhiukkaspäästöt kulkeutuvat auttamatta rajojen sisäpuolelle, jossahaitat terveydelle tapahtuvat. Maakohtaisissa hyvinvointilaskelmissa voidaan jokoolettaa, että kukin maa ottaa huomioon itse aiheuttamansa saastumisen kustannukset,tai vaihtoehtoisesti maan alueella havaittavat saastumisen vaikutukset. Tietojensaatavuus rajoittaa tässäkin suhteessa tarkasteluja.