Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3243aste. Tasapainoisen yhteiskunnan osalla on sen sijaan SSI:n mukaan havaittavissapientä laskua, mihin suurimpana vaikuttajana on tuloerojen kasvu Suomessa. Luonnonvarojenosalta Suomi saa SSI:ssä melko hyviä arvoja, joskin trendi on laskeva.Ilmasto- ja energiakysymysten osalta Suomi saa SSI:ssä paljon muita kategorioitaheikomman tuloksen. Energian kulutuksessa ja kasvihuonekaasujen määrässä ollaanvielä kaukana tavoitetasosta: vaikka uusiutuvan energian käytössä Suomi onkinmonia maita edellä, tuotetaan meillä edelleen yli 70 % energiasta uusiutumattomistaenergialähteistä. Kun muistetaan, että SSI voi saada arvoja nollan ja kymmenenvälillä, ovat muutokset Suomelle kuitenkin varsin pieniä.Käyttö ja jatkokehitysIndeksi soveltuu SSF:n (Van de Kerk & Manuel 2008a) mukaan mm. seuraaviintarkoituksiin: laajentamaan ihmisten tietoisuutta oman maansa kestävyydestä, monitoroinninja politiikan apuvälineeksi kansallisella ja alueellisella tasolla, työkaluksimaiden ja maakuntien vertailuun, koulutustarkoituksiin sekä hallituksista riippumattomienkansainvälisten järjestöjen apuvälineeksi kestävyysstrategian monitoroinnissaja kehittämisessä.Romania on ensimmäinen maa, jossa SSI on otettu käyttöön osana kansallistapäätöksentekoa (Van de Kerk & Manuel 2008a). Kansallisella tasolla jokaisellemuuttujalle on osoitettu tietty ministeriö, joka on vastuussa kehityksen viemisestäkestävämpään suuntaan kyseisen tekijän osalta. Lisäksi Hollannissa ja RomaniassaSSI on sisällytetty useiden yliopistojen opetussuunnitelmaan.SSI:n tutkijat ovat tarkastelleen valittujen painotusten merkitystä vertailemallatuloksia, jotka on saatu SSI:n vaihtoehtoisilla laskentatavoilla. Aikaisemmin esitettyjenpainotusten sijaan on testattu versiota, jossa kaikki kategoriat saavatsaman painoarvon 1/5, sekä versiota, jossa SSI on laskettu kaikkien 22 muuttujanpainottamattomana keskiarvona ilman kategorioihin jakamista. Eri painokertoimiakäytettäessä huomattiin, että vaikka kärkipäähän sijoittuneet maat olivat vertailevillaaggregointitavoilla edelleen kärkipäässä ja loppupäähän sijoittuneet edelleenloppupäässä, on mukana myös huimia eroja. Esimerkiksi Vietnam putoaa sijalta 8sijalle 35, kun kategorioille annettiin sama painoarvo ja sijalle 37, kun 22 muuttujastalaskettiin painottamaton keskiarvo. Painokertoimilla on siis olennainen merkityslopputulokseen. Samanlaista työtä ei ole tehty tavoitetasonmäärittelyn suhteen:kunkin indikaattorin valitun standardointimenetelmän (suurin havainto saa arvon 10,pienin arvon 0) käyttöä ei ole perusteltu tai verrattu muihin vaihtoehtoihin.Toistaiseksi SSI:ssä ei ole otettu lainkaan huomioon kulutusta eikä luonnonvarojenkulumista. Luonnonvarojen kuluminen on jätetty pois, koska riittävää tilastotietoa eiole saatavilla. Joissakin hyvinvointia mittaavissa komposiitti-indikaattoreissa käytettyBKT on myös jätetty pois, koska se ei sisälly SSF:n tulkintaan kestävästä kehityksestä(Van de Kerk & Manuel, 2008b). SSI:ä on vuoden 2008 jälkeen kehitettyedelleen, ja myös vuoden 2010 laskelmat perustuvat erilaiseen SSI:iin. Vuoden2010 indeksistä on poistettu neljä muuttujaa (maaperän laatu, jätteiden kierrätys,ekologinen jalanjälki ja kansainvälinen yhteistyö). Ekologinen jalanjälki poistettiin,koska se määräytyy yli 50 prosenttisesti kasvihuonekaasujen määrän perusteella(Van de Kerk & Manuel, 2010), muut indikaattoreista jätettiin pois datan puutteellisuudenvuoksi. Vuoden 2010 SSI:iin on myös lisätty uusia indikaattoreita. Mukaanon otettu mm. materiaalin kulutus, energian kokonaiskulutus, luomutuotanto, BKT