Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3284Koska NWI on käytännössä ISEW:stä Ja GPI:stä johdettu sovellus Saksalle, voidaanvastaava sovellus GPI:stä tehdä myös Suomelle. Sovellus kuvaisi Suomea luonnollisestiNWI:tä paremmin. NWI:n soveltamisen Suomeen on toki perusteltua, mikälitodetaan, että Saksa on maana enemmän Suomen kaltainen kuin Yhdysvallat, jonkaoloihin GPI on kehitetty.5.2.7 Genuine Savings, GSKehityksen kestävyyden arvioimisen kannalta negatiivista Genuine Savings:in (GS)arvoa pidetään merkkinä kehityksen kestämättömyydestä. Alustavien laskelmienmukaan GS-lukemat Suomelle ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olleetpositiivisia aina 1960-luvulta lähtien. Genuine Savings:iä Suomelle olisi kuitenkinsyytä vielä tarkentaa, sillä se ei huomioi Suomen erityispiirteitä riittävällä tavalla.GS:ssä on mahdollista ottaa huomioon esimerkiksi teknologia. Lisäksi kun metsienmerkityksellisyys Suomelle tunnetaan, ne voitaisiin laskea mukaan hieman eritavoin kuin tällä hetkellä GS:n laskennassa tehdään. (Lemmetyinen, 2010.) Suomenkannalta tärkeistä pääomamuodoista GS ottaa huomioon metsävarat, sekä luontopääomanhuononemista kuvaavat hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt. GS sisältäämuutamia tekijöitä, jotka eivät toteudu Suomen laskelmissa missään muodossa:Suomella ei esimerkiksi ole käytössään öljyvaroja tai kivihiiltä. Niiden jättäminenlaskuista ei kuitenkaan vaikuta indikaattorin käyttäytymiseen, eikä siis huononnatulosten luotettavuutta.Maailmanpankin tutkimusten mukaan Genuine Savings on ollut erityisen hyödyllinenarvioitaessa luonnonvaroiltaan rikkaiden, vielä kehittyvien maiden tulevaisuuden hyvinvointimahdollisuuksia.Niiden kohdalla negatiiviset GS-lukemat ovat ennustaneethyvinvointitason huononevan tulevaisuudessa (mm. Hamilton & Clemens, 1998).GS-lukemien suuruusluokka kehittyneissä valtioissa vaihtelee, eikä positiivisten lukujensuhdetta hyvinvointiin ole tarkastelu kovin paljon. GS ei yksittäisenä mittarinaole Suomen hyvinvoinnin tarkasteluun riittävä, mutta siitä on hyötyä kestävyysulottuvuudenhuomioimisessa myös Suomen tapauksessa. Maailmanpankin versioGS:stä ei kuvaa Suomen tilannetta aukottomasti, mutta indikaattoria on mahdollistatarkentaa. GS:n laskemiseksi tarvittava data on Suomessa hyvin saatavilla ja lisäksion havaittu, että Suomesta käsin on saatavilla tarkempia tietoja kuin mitä Maailmanpankkion laskelmissaan käyttänyt. (Lemmetyinen, 2010).5.2.8 Human Development Index, HDIHuman Development Index (HDI) kuvaa Suomen kaltaisen pitkälle teollistuneenja kehittyneen maan hyvinvointia varsin huonosti. Vaikka indikaattorin sisältämiäyhteiskunnan tilaa kuvaavia perusulottuvuuksia (pitkä ja terve elämä, tiedonsaantija riittävä elintaso) voidaankin pitää kaikkien yhteiskuntien kannalta tärkeinä,sopivat HDI:ssä kyseisille muuttujille asetetut tavoitetasot lähinnä vain kehittyvienmaiden tarkasteluun. Teollistuneiden maiden osalta määritellyt tavoitteet on pitkältijo saavutettu.