Julkaisu: Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista - Sitra

Sitran selvityksiä 3237vinvointinsa myös tulevaisuudessa, mikäli ne sijoittavat luonnonvaroista saamansatuotot joko henkisen pääoman kasvattamiseen tai infrastruktuuriin. Kuitenkaan positiivisetGS-lukemat eivät aina ole johtaneet vakaaseen kehitykseen tulevaisuudessa.(Hamilton, 2000; Hamilton & Clemens 1998.)Vauraiden länsimaiden osalta GS-lukemia nostaa korkea investointiaste ja se,etteivät niiden kansantaloudet ole riippuvaisia omien luonnonvarojensa käytöstä.Kuitenkin USA:n, Australia ja Canadan GS:n arvot jäävät mataliksi luonnonvarojenkäytön vuoksi. Suomen saamat lukemat ovat pääasiassa olleet nollan yläpuolella,eli indikaattorin mukaan Suomen kehitys olisi ollut kestävällä pohjalla. Tästä ei vieläkuitenkaan voida vetää johtopäätöksiä, sillä Maailmanpankin versio GS-indeksistäei huomioi kaikkia Suomen kannalta tärkeitä tekijöitä. Se ei ole suunniteltu Suomenkaltaisen maan tarkasteluun, sillä Suomella ei esimerkiksi ole hallussaan uusiutumattomiaenergiavaroja (kuten öljy ja kivihiili), mutta sitä koskettaa joukko muitakestävyyteen liittyviä ongelmakohtia.Käyttö ja kehitysMaailmanpankki jatkaa Genuine Savings:in kansainvälisesti vertailukelpoisten aikasarjojenlaatimista. Se pitää Todellisten säästöjen käsitettä hyödyllisenä päätöksentekijöille.Maailmanpankin mukaan indikaattorin käyttökelpoisuutta lisää myöslähestymistavan ymmärrettävyys suurelle yleisölle, sillä ”säästöt” ovat käsitteellisestilähellä kotitalouksien säästämistä. Stiglitzin komitean 14.9.2009 julkaisemassaraportissa kehotetaan kansainvälisiin GS-vertailuihin ja GS:n kattavampaan käyttöönjuuri kestävyys-aspektin huomioon ottamisessa (Stiglitz ym., 2009). Kuten muidenkinympäristöntilinpitoon perustuvien indeksien kohdalla, datan tarkentuminen jamenetelmien kehittäminen tulevat parantamaan GS:n tarkkuutta tulevaisuudessa.Maailmanpankin kehittämä versio Genuine Savingsistä sisältää vain noin kymmenenkomponenttia. Tärkein syy tähän yksinkertaistukseen on datan saatavuudenrajoittuneisuus kansainvälisesti. Jotta mittari kuvaisi teoriakehyksensä mukaisestikehityksen kestävyyttä, tulisi sitä laajentaa ottamaan huomioon kaikki kunkin maankehityksen kannalta merkitykselliset tekijät. Työtä kehyksen laajentamiseksi on tehtyesimerkiksi Skotlannille (Pezzey ym., 2005) ja vastaava tutkimus on tekeillä Suomelle(Lemmetyinen, 2010). Maailmanpankin tutkijat kannustavat yksittäisiä maita(esimerkiksi Suomea) laajentamaan GS:n viitekehystä, jotta kuva kestävyydestätarkentuisi. Optimaalisessa tilanteessa kaikki varallisuuserät ja ekosysteemipalveluttulisivat huomioitua.Suomen sovelluksen kannalta merkittävimmät uudistukset tulevat olemaan teknologisenkehityksen huomioiminen sekä metsävarakomponentin ja hiilidioksidipäästöjenlaskutavan uudelleenarviointi. Metsävarat ovat Suomen tärkein luonnonvaraja niiden jättäminen pois laskuista sillä perustein kuin se on tehty kehitysmaidenkohdalla, on harhaanjohtava päätös. Edellä mainituista uudistuksista ”uudet teknologiat”voivat pitää sisällään kaiken yksilön subjektiiviseen hyvinvointiin vaikuttavistaratkaisusta aina parempiin tuotantoteknologioihin, joiden kautta kansakunta voisaada saman kulutuksen pienemmällä materiaalimäärällä. Työ on vielä kesken javalmistuu vuoden 2010 aikana (Lemmetyinen, 2010).