<strong>Sitra</strong>n selvityksiä 32203 Hyvinvointi-indikaattorit3.1 Bruttokansantuote, BKTHistoria1930-luvun maailmanlaajuisen lamakauden jälkeen koettiin tarpeelliseksi tarkastellakeskeisiä taloudellisia suhteita ja ilmiöitä kansantaloudellisten kokonaiskäsitteidenvalossa. Toinen maailmansota ja sen jälkeinen jälleenrakennus, liikakysyntä jataloudellisen kasvun ongelmat johtivat ensimmäisen standardoidun kansantaloudentilinpidon suosituksen julkaisemiseen. YK julkaisi vuonna 1953 suosituksensakansatalouden tilinpitojärjestelmäksi (System of National Accounts) SNA53, jokaon sittemmin muokkautunut erilaisten kansainvälisten vertailtavuusvaatimustenseurauksena. Seuraava suositus SNA 68 (vuonna 1968) laajensi ja tarkensi huomattavastitilinpidon kuvausaluetta. Vuonna 1993 YK, OECD, Eurostat, Kansainvälinenvaluuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki julkaisivat yhdessä System of NationalAccounts -järjestelmän kolmannen version (SNA93). EU:lla on oma, SNA:n kanssayhteensopiva versionsa kansantalouden tilinpidon laskentaohjeesta, jonka uusinversio on vuodelta 1995. Suomessa ensimmäiset kansantalouden tilinpitolaskelmattehtiin 1920-luvulla. Ensimmäiset laskelmat koskivat tulo- ja omaisuusverotilastoja.Sittemmin tietoja on arvioitu takautuvasti 1800-luvulle saakka. Suomen kansantaloudentilinpidon katsotaan virallisesti alkaneen vuodesta 1948, jolloin valtionmenoarviossa myönnettiin Tilastolliselle Päätoimistolle (nykyiselle Tilastokeskukselle)määräraha kansantulolaskennan suorittamista varten. Säännöllinen kansantuotelaskelmapääsi varsinaisesti käyntiin Suomessa 1970-luvulla.LaskentafilosofiaBruttokansantuote (BKT) on kansantalouden tilinpidon keskeinen mitta. Se kuvaakansakunnan tuotantoa, erotuksena bruttokansantulosta (BKTL), joka puolestaankuvaa kansakunnan saamaa tuloa. BKT markkinahintaan on kotimaisen tuotannonarvo. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: eri toimialojen bruttoarvonlisäystensummana, kotimaisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana(kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti) tai tulojen summana(palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämäja sekatulo). Kun bruttokansantuotteesta vähennetään ensituloulkomailta, saadaan bruttokansantulo. Ensitulo ulkomailta tarkoittaa kotimaistentalousyksiköiden ulkomaisille yksiköille maksamien ja kotimaisten talousyksiköidenulkomaisilta saamien tulojen erotusta, joka on Suomelle tyypillisesti ollut positiivinen,muutamien tuhansien eurojen luokkaa (Tilastokeskus). Näin saatu BKTL kuvaakansakunnan käytettävissä olevia varoja BKT:tta paremmin, ja sitä käytetäänkinlähes aina puhuttaessa kansalaisten hyvinvoinnista tai kulutusmahdollisuuksista.
<strong>Sitra</strong>n selvityksiä 3221Bruttokansantulo ja -tuote eivät ota huomioon pääoman kulumista. Vähentämälläbrutto-luvuista kiinteän pääoman kuluminen päästään netto-käsitteisiin, jotkakuvaavat paremmin sitä varallisuutta, joka on kerrytetty. Nettokansantulo (NKTL)onkin parempi <strong>hyvinvointi</strong>a kuvaava kansantalouden tilinpidon mittari. Ekonomistitpitävät brutto-mittareita kuitenkin netto-määräisiä luotettavampina, koska pääomankulumista (depreciation) on vaikea arvioida täysin luotettavasti. Jos taloudenrakenne säilyisi ajan saatossa ennallaan, kasvaisivat brutto- ja nettomitat toisiinsanähden samassa suhteessa. Tuotannon rakenne on kuitenkin nykypäivänä jatkuvassamuutoksessa. Tuotteiden käyttöikä lyhenee jatkuvasti ja tuotos on yhä suuremmassamäärin aineettomia palveluita ja tieto- ja informaatioteknologian tuotteita.Tietokoneiden ja käyttöjärjestelmien käyttöikä on lyhyempi kuin perinteisten tuotantolaitteiden.Siirtyminen kohti ”kertakäyttöyhteiskuntaa” näkyy asenteiden lisäksikansantalouden tilinpidossa: poistot, eli pääoman kuluminen kasvaa. Tästä johtuenBKT:n (ja BKTL:n) ja NKT:n (ja NKTL:n) kehityslinjat siis erkanevat toisistaan.(Tilastokeskus; Lemmetyinen, 2010.)Laskenta käytännössäKansantalouden tilinpidon tietojärjestelmä koostuu perustilastojen, erilaistenrekisterien ja erikseen kysyttävien tietojen kokonaisuudesta. Pääosa tiedoista onjulkisia, mutta yksikkökohtaiset tiedot ovat tilinpidon laatijan salassa pidettäviä.Kansantalouden tuotantoa, tuloja, tulojen käyttöä ja pääomanmuodostusta kuvataantaloustoimittain ja sektoreittain. Tietoja kulutuksesta esitetään käyttötarkoituksenja kestävyysluokan mukaan. Julkista toimintaa kuvaavia tietoja esitetäänmyös tehtäväluokituksen mukaan. Tietosisältö perustuu myös Suomessa Euroopankansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT95:een, joka noudattaa maailmanlaajuistakansantalouden tilinpidon suositusta SNA93. Ensimmäiset ennakkotiedot edellisestävuodesta julkaistaan aina helmikuun lopussa, niitä laajennetaan heinäkuussa, jatietoja tarkennetaan vielä seuraavan vuoden tammikuussa. Lopulliset tilastot julkaistaanvasta muutamaa vuotta myöhemmin. (Tilastokeskus.)TuloksetNykyisen kansantalouden tilinpidon vahvuus on sen laadinnan yhtenäisyys. Se onmyös kansainvälisesti standardoitu, luotettava ja vertailukelpoinen järjestelmä.Koska kansantalouden tilinpito ja BKT ovat levinneet laajalle, käytetään bruttokansantuotettaasukasta kohden usein mittana, kun halutaan vertailla eri maidentaloudellista kehittyneisyyttä. Vastaavasti voidaan käyttää ostovoimakorjattuaBTK/asukas -muuttujaa. Tyypillisesti teollistuneet länsimaat sijoittuvat korkeimmalleBKT/asukas -vertailuissa. Vuonna 2008 vertailussa kärjen muodostivat Luxembourg,Norja, Sveitsi ja Tanska. Suomi tulee vuoden 2008 vertailussa noin sijalle 13, käytetystärahayksiköstä riippuen (World Bank, Data & Statistics). Bruttokansantuotemittarinantamia tuloksia tarkastellessa on syytä ottaa huomioon, että kaikki taloudellinentoiminta, myös rikollisuus, vahingonteot ja negatiivisilta asioilta suojautuminenkasvattavat BKT:tta. Esimerkiksi rikotusta ikkunasta aiheutuvat korjaustoimenpiteetlasketaan BKT:een positiivisina erinä. BKT:n käyttöä hyvinvoinnin kuvaaja onkuitenkin perusteltu sillä, että monien hyvinvoinnin kanssa voimakkaasti korreloivientekijöiden, kuten terveyden ja lukutaidon, on havaittu liikkuvan BKT:een kanssasamaan suuntaan.