13.07.2015 Views

Anqash Qichwa Shimichaw - ILLA

Anqash Qichwa Shimichaw - ILLA

Anqash Qichwa Shimichaw - ILLA

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Wayuy. (r). Waskawan, imawanpis watarkurmana patsa tinkuqta tsaray. Colgar.- Aytsaqa wayuraykan.- La carne está colgada.Wayuraakuna. (h). Imapis hachachawkaqpita waska watarashqa, tsaypitapukllar warkuraanapaq. Columpio.- Nanaami pukllaykan wayuraaqkunachaw.- Mi hermana está jugando en el columpio.Waywash. (h). Hatun chupayuq takshallaashma, hakapa yawarnin shuquq. Comadreja.- Yanasaapa hakantam waywash usharishqa.- Los cuyes de mi amiga fueron exterminadospor la comadreja.- Wamra waataqmi llulluta pukllatsin.- La nodriza hace jugar al bebé.Waatay. (r). Ashmata, nunatapis kawatsiy,hatunyaatsiy. Criar.- Mamaami willkanta waataykan.- Mi madre está criando a su nieto.Wichqay. (r). Kicharaq punkuta, runku,uchku, imatapis tsapay. Cerrar.- Aku yachay wayipa punkunta wichqamushun.- Vayamos a cerrar la puerta de la escuela.Wichyay. (r). Wirpantsikta wichqashpapuukay. Silbar.- Wamrakunam wichyanakuyan pukutayrurinchaw.- Los muchachos se silban en medio dela neblina.Wikapay. (r). Shukshuta makintsikwankaruman hitay. Arrojar un objeto.- Awiluumi tukrunta wikapan.- Mi abuelo lanza su bastón.Wiki (h). Huk puqushqa uushapa llapanmillwan rutushqa. Vellón de lana.Waaka. (h). Hatun ashma, ishkay waqrayuq,chichinpita atska lichita hurqantsik.Vaca.- Nanaami waakata qapiykan.- Mi hermana está ordeñando a la vaca.Waallu. (h). Awkis ratashkunapita nunatanawrurarkur chakra chawpinmanchurantsik pishqukunata mantsakaatsinanpaq.Espantapájaros.- Pishqukunam waalluta mantsayan.- Los pájaros tienen miedo al espantapájaros.Waataq. (h). Wamrakuna pukllatsishpatsaraq. Nodriza.- Ishkay wikitam rantikushaq.- Voy a vender dos vellones de lana.Wikllu. (h). Shukshu, qiru ichik tumashqakaq. Torcido.- Wikllu shukshuwanmi purushta hurqantsik.- La granadilla se recoge con un palo torcido.Wikuña. (h). Llama kasta ashma, shumaqllanulla kunkayuq, shumaq millwayuq.Vicuña.- Wikuñapa millwanpitam punchuu awatsishaq.- Me mandaré hacer un poncho de lanade vicuña.98

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!