Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

merkitsee naisten ja miesten olosuhteiden ja intressien näkyväksi tekemistä, jonka
perusedellytyksenä ovat näitä olosuhteita koskevat analyysit.
Alueiden kehittämispainotukset ovat merkityksellisiä sukupuolten kannalta
EUn rakennerahastojen tavoitteena on tukea taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti
tasapainoista kehitystä. Tavoitteena on rakennemuutoksista kärsivien alueiden hyvinvoinnin,
taloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. EUn painopisteiden mukaan alueiden
kehittäminen kohdistuu sukupuolten kannalta tärkeille toimialoille, kuten elinkeinorakenteen
monipuolistamiseen ja yritystoiminnan lisäämiseen, osaamisen tason, inhimillisten voimavarojen
ja työllisyyden vahvistamiseen, teknologian hyödyntämiseen ja tietoyhteiskunnan kehittämiseen,
maaseudun elinvoimaisuuden sekä yhdyskuntien toimivuuden ja elinympäristön kehittämiseen.
Näillä on sosiaaliseen ja alueellisen tasa-arvoisuuden edistämisen ohella suuri merkitys myös
naisten ja miesten olosuhteiden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulmasta.
Tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamisen periaatteella tarkoittaa alueiden kehittämisessä
naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ohjelmien valmisteluun ja
kehittämispainotusten suunnitteluun, naisten ja miesten olosuhteiden, intressien ja tarpeiden
kartoittamista ja huomioon ottamista alueellisen hyvinvoinnin edistämiseksi, tavoitteiden ja
toimenpiteiden määrittämistä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen
lähtökohdista sekä resurssien tasapuolista jakautumista samoin kuin yhtäläisiä mahdollisuuksia
hyötyä tuloksista ja vaikutuksista.
Tasapainoisen aluekehityksen keskeisiä ongelmia Suomessa ovat muun muassa aluetalouksien
hidas kehitys ja väestöpohjan väheneminen, työttömyys sekä vähäinen koulutus ja ammatillinen
osaaminen, elinkeinorakenteen yksipuolisuus ja yritystoiminnan vähäisyys, alkutuotannon ja
julkisen sektorin supistuminen, mikä on heikentänyt erityisesti naisten työmarkkinatilannetta,
palvelujen karsiminen, väestön ikärakenteen voimakas vinoutuminen ja hoivasuhteen
muutokset, väestön sukupuolirakenteen vinoutuminen ja erityisesti koulutettujen naisten
lähtömuutto samoin kuin alueiden sisäisen kehityksen eriytyminen. Muutokset
väestörakenteessa vaikuttavat monella tasolla: yritystoiminnan ja palvelutoiminnan edellytyksiin,
tulotason alhaisuuteen samoin kotitalouksien toimeentuloon.
Tasa-arvon edistäminen on perimmältään oikeudenmukaisuuskysymys. Alueiden hyvinvoinnin
kannalta se on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys niin tasapainoisen
väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen elinvoimaisuuden
säilymisen kannalta. Väestömuutosten kannalta olennaista on huomion kiinnittäminen
perus- ja hyvinvointipalveluiden saatavuuteen, naisten työllisyyteen ja työpaikkoihin sekä naisten
mahdollisuuksiin yrittäjinä. Toimiva palvelujärjestelmä on myös alueellinen kilpailutekijä, mikä
lisää muun muassa perheiden muuttohalukkuutta alueelle.
Naisten ja miesten työttömyydessä on suuria alueellisia samoin kuin seutukuntakohtaisia eroja.
Pääosin naisten työttömyys on alentunut nopeammin, mutta joillakin alueilla se on hälyttävästi
22