Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
On myös alueita, joissa kansainvälisissä vertailuissa olemme peränpitäjiä. Esimerkiksi<br />
yrittäjyyden edistäminen ja työelämän segregaation vähentäminen eli miesten ja naisten<br />
sijoittuminen työelämän eri alueille asettavat Suomelle suuria haasteita.<br />
Oulun kauppakamarin puheenjohtajan Matti Pörhön mukaan yrittäjyydessä ja yrittäjyyteen<br />
kannustamisessa olemme Euroopan häntäpäässä. Hän perustellusti esittää asioiden<br />
edistämiseksi pk-ministeriön perustamista.<br />
Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät yli 60 % Suomen työvoimasta ja edustavat 99 %:a<br />
maamme koko yrityskannasta. Silti suomalaisten halukkuus ryhtyä yrittäjiksi on vähäinen. Kun<br />
esimerkiksi 80 % italialaisista ryhtyy mieluummin yrittäjiksi kuin menee toisen palvelukseen, on<br />
tilanne suomalaisten keskuudessa päinvastainen. Yrittämiseen liittyvä riskinottokyky<br />
suomalaisilla on EU:n alhaisin. Lisäksi halukkuus ryhtyä yrittäjäksi vähenee meillä koulutustason<br />
kasvaessa toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.<br />
Yliopistoista on Suomessa tullut vuosikymmenien saatossa virkamiesten koulutuslaitoksia. Sitä<br />
ne tulevat olemaan jatkossakin, mutta toivottavasti tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi<br />
suurempi osa akateemisen tutkinnon suorittaneista ryhtyy yrittäjiksi. Vuosina 1985-95 Oulun<br />
yliopistossa perustutkinnon suorittaneista toimii 54 % kunnan, 24 % valtion sekä 19 % yritysten<br />
palveluksessa ja vain 3 % yrittäjinä. Vastaavat prosenttiluvut vuosilta 1989-99 ovat 49, 18, 27 ja<br />
3. Luvut osoittavat, että nykyisin aikaisempaa suurempi osa valmistuneista sijoittuu<br />
yksityissektorille. Oulun yliopisto aloitti 1990-luvun puolivälissä yrittäjyyskoulutuksen, mutta<br />
vielä akateemisten yrittäjien suhteellinen osuus valmistuneista ei ole kasvanut. Tosin hyviä<br />
esimerkkejä on jo olemassa. Yrittäjyyskoulutukseen ja rohkaisua yrittäjyyteen on yliopistoissa<br />
syytä kehittää edelleen ja panostaa siihen yhdessä yrittäjien kanssa.<br />
Elinkeinoelämän huolena on, miten yritykset saavat riittävästi koulutettua työvoimaa tulevina<br />
vuosina ikäluokkien pienentyessä. Huoli on kova erityisesti it-alalla. Ongelmaa ei ratkaista<br />
houkuttelemalla yliopistoihin runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita ja toivomalla, että he<br />
valmistuttuaan jäisivät työelämään Suomeen.<br />
It-alalla naiset muodostavat potentiaalisen lahjakkuusreservin. Mutta miten tytöt saataisiin<br />
kiinnostumaan nykyistä enemmän matematiikasta, fysiikasta ja tietotekniikasta? Itse asiassa<br />
kysymys tulee asettaa huomattavasti laajemmaksi eli miksi Suomessa naiset ja miehet toimivat<br />
eri ammateissa, eri työpaikoilla, eri toimialoilla ja työmarkkinoiden eri sektoreilla? Lisäksi miehet<br />
valikoituvat yleensä hierarkian yläpäähän ja naiset sen alemmille tasoille. Ilmiö on sama kaikissa<br />
länsimaissa, joissa naiset ovat vahvasti mukana työelämässä, mutta Suomessa työmarkkinoiden<br />
segregaatio on EU:n jäsenmaista jyrkintä. Ilmiötä voidaan tarkastella sekä tasa-arvokysymyksenä<br />
että työvoimapoliittisena kysymyksenä.<br />
7
Change language