Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
pohdinta tulee kuitatuksi. Usein lisäksi sukupuolten tasa-arvoa tavoitteena pidetään vähemmän<br />
olennaisena kuin muita yksilöiden eriarvoisuuteen vaikuttavia syitä kuten ikä, vammaisuus tai<br />
vajaakuntoisuus, etninen tausta tai sosiaaliset ja alueelliset erot. Nämä kaikki mainitut<br />
eriarvoistavat tekijät ovat kuitenkin myös sukupuolittuneita eroja.<br />
Sukupuolineutraalin toimintatavan taakse kätkeytyy myös vahvoja asenteita. Suoranaisen<br />
väheksynnän ja vastustuksen lisäksi toisen sukupuolen toimintaedellytysten kehittämistä voidaan<br />
pitää jopa eriarvoisuutta lisäävänä toimintana. <strong>Tasa</strong>-arvoasioiden voimakasta esiintuomista<br />
vältetään myös tasa-arvohankkeissa, koska tasa-arvoon liittyvien negatiivisten käsitysten<br />
pelätään vaikeuttavan hankkeiden toimintaa. Ainakin osa hanketoteuttajista kokee, että<br />
hankekäsittelyssä ja esimerkiksi kuntarahoituksessa naisten asemaa parantavat hankkeet<br />
kohtaavat vaikeuksia käsittelyprosessissa.<br />
Ohjelmien seurantatiedot ja arvioinnit osoittavat, että tasa-arvon edistämiseen tähtääviä<br />
hankkeita syntyy pääosin niissä toimintalinjoissa, joille on asetettu tasa-arvotavoitteita. Suureksi<br />
osaksi tavoiteohjelmien tasa-arvoa edistävät toimenpiteet kohdistuvat perinteisille toimintaalueille<br />
työmarkkinoihin sekä koulutukseen ja osaamiseen, jossakin määrin myös yrittäjyyteen ja<br />
taloudelliseen kasvuun sekä osallistumiseen ja osallisuuteen. Siten tasa-arvon edistämisen<br />
kannalta ohjelmien toteutukseen jää paljon katvealueita. Yksittäisissä tapauksissa tasaarvotavoitteita<br />
on myös kytketty ohjelmien toteutukseen luovasti. Itä-Suomen tavoite 1 -<br />
ohjelmassa naisten arjen ja työelämän yhteensovittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja<br />
saavutettu myös tuloksia yritysten ja työpaikkojen sekä palvelujen kehittämisessä samoin kuin<br />
naisten verkostoitumisen edistämisessä.<br />
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen toteutuu heikoiten alueellisissa kehittämisohjelmissa,<br />
vaikka se onkin niin naisten kuin miesten kannalta keskeisiä suomalaisiin työmarkkinoihin ja<br />
perheiden <strong>hyvinvointiin</strong> liittyviä haasteita. Sekä vanhemmuuteen, isien mahdollisuuksiin että<br />
ylipäätään hoivaan liittyvät kysymykset edellyttäisivät niin tasapuoliseen työnjakoon<br />
kannustamista kuin ennakkoluulottomia kokeiluja perheystävällisten työpaikkojen ja palvelujen<br />
kehittämiseksi.<br />
<strong>Tasa</strong>-arvon edistymistä mitataan ohjelmien toteutuksessa pääosin määrällisin mittarein, kuten<br />
naisten ja miesten osallistumislukuina, syntyneinä nais- ja miestyöpaikkoina tai naisten ja<br />
miesten perustamina yrityksinä. Arviointien mukaan monissa ohjelmissa on naisten osalta<br />
tuloksissa jääty alle tavoitetason, erityisesti työllisyyden osalta. Joissakin ohjelmissa on ollut<br />
vahva panostus naisten yritystoiminnan kehittämiseen, jolla on saatu aikaan myönteisiä tuloksia.<br />
Arviointien mukaan tasa-arvoa erityistoimin edistävillä hankkeilla saavutetaan tuloksia, erityisesti<br />
paikallisesti tai yksittäisten naisryhmien osalta. Tuloksia mittaavat indikaattorit eivät välttämättä<br />
tee kuitenkaan oikeutta tasa-arvohankkeiden tuloksellisuuden arvioimiseksi. <strong>Tasa</strong>arvohankkeissa<br />
syntyy paljon laadullisia tuloksia, joiden saavuttamista on vaikeata mitata.<br />
Tällaisia ovat muun muassa erilaisten uusien toimintamallien ja -tapojen kehittäminen,<br />
verkostoituminen, voimavaraistuminen sekä oman osaamisen ja ammattitaidon kasvu.<br />
26
Change language