Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Yhteenvetoa ohjelmien tasaarvoarvioinneista<br />
Tiina Hanhela<br />
Tässä kirjoituksessa on koottu yhteen ohjelmissa tehtyjen arviointien tasa-arvoon liittyviä<br />
huomioita. Tarkastelun kohteena ovat olleet: Itä-Suomen tavoite-1-ohjelman väliarviointi<br />
(joulukuu 2003), Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelman väliarviointiraportti (joulukuu 2003),<br />
Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelma 2000-2006 väliarvioinnin loppuraportti (syyskuu 2003), Länsi-<br />
Suomen tavoite 2 -ohjelma 2000 - 2006 väliarviointi loppuraportti (lokakuu 2003), Leader +<br />
-ohjelma, EQUAL –yhteisöaloiteohjelma ja Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (ALMA).<br />
Tavoite 1 ja 2 -ohjelmat<br />
Työllisyys<br />
Ohjelmien näkökulma tasa-arvoon painottuu vahvasti naisten ja miesten tasa-arvoon erityisesti<br />
työmarkkinoilla. <strong>Tasa</strong>-arvoa on pyritty huomioimaan työllistymismahdollisuuksien<br />
järjestämisessä käytössä olevien välineiden, kuten Finnveran naisyrittäjälainan ja markkinoinnin<br />
välityksellä ja mm. Itä-Suomessa myös tukemalla erityisesti naisyrittäjyyttä ja naisten urakehitystä<br />
koulutuksen avulla sekä naisjärjestöjen että naisverkostojen syntymistä. <strong>Tasa</strong>-arvon<br />
toteutumisen kannalta ongelmallista lähes kaikilla ohjelma-alueilla on naisyrittäjien vähyys, jota<br />
voi hankaloittaa vielä se, että ohjelmissa usein tavoitellaan vähemmän naisyrittäjiä kuin<br />
miesyrittäjiä.<br />
Itä- ja Länsi-Suomen alueilla naisten työttömyys on korkeampi kuin miesten, mihin on voinut<br />
vaikuttaa työelämän rakennemuutos, jossa työpaikat perustuvat yrittäjyyteen ja uuteen<br />
teknologiaan ja näin heikentävät naisten työmahdollisuuksia. Pohjois- ja Etelä-Suomen<br />
tavoiteohjelma-alueilla naisten työttömyys puolestaan laskee nopeammin kuin miesten ja<br />
miesten ongelmaksi on lisääntyvässä määrin muodostumassa pitkäaikaistyöttömyys. Arviointien<br />
tulosten mukaan ohjelmat eivät ole onnistuneet riittävän hyvin edistämään naisten tasa-arvoa<br />
työmarkkinoilla, vaan naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi olisi perusteltua tarkistaa<br />
ohjelman painotuksia sekä käynnistää uusia toimenpiteitä ohjelman loppukaudella<br />
<strong>Tasa</strong>-arvohankkeet<br />
Tavoiteohjelmien tasa-arvohankkeet ovat myöskin kohdentuneet voimakkaasti työmarkkinoihin<br />
sekä yrittäjyyteen ja taloudelliseen kasvuun ja niiden kohderyhmänä ovat naiset. Työ- ja perheelämän<br />
yhteensovittamiseen ei ole kohdennettu lainkaan tai hyvin vähän tasa-arvohankkeita.<br />
Tavoite 3-ohjelman arvioinnissa tulee esiin myös, että hankkeet uusien työaikamallien<br />
kehittämiseksi ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi<br />
puuttuvat kokonaan. Hankkeiden tasa-arvotulokset ja – vaikutukset ovat olleet lähinnä<br />
34