Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

laadullisia ja siten vaikeasti konkretisoitavissa. Tämän vuoksi hankeohjausta ja – neuvontaa
pitäisi arviointien mukaan tehostaa.
Itä-Suomen Tavoite 1-ohjelma-alueella naisten ja miesten nähdään hakeutuvan hanketoimintaan
tasavertaisesti ja erityisesti koulutuksessa ja osaamisessa on onnistuttu hieman paremmin
edistämään tasa-arvoa. Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa ja Pohjois-Suomen tavoite 1
- ohjelmassa hankkeiden tasa-arvotavoitteet ja –toimintatavat ovat olleet vähäisiä, mikä johtuu
todennäköisesti siitä, että viranomaiset eivät ole aktiivisesti vaatineet tasa-arvon edistämistä.
Tavoite 3-ohjelman tasa-arvohankkeissa on arvioinnin mukaan saatu paljon aikaiseksi, mutta
toimia tarvitaan lisää, jotta tasa-arvonäkemys nousisi näkyviin, sillä nämä hankkeet ovat pääosin
pienten toimijoiden hankkeita ja niitä on verrattain vähän.
Tasa-arvon toteutuminen
Tasa-arvon idea on sisäistetty ohjelmissa, mutta sen tulkinnassa ja täytäntöönpanossa on vielä
parantamisen varaa. Tasa-arvoa on vaikea mieltää erityiseksi vahvuudeksi, jolla olisi
aluestrategista merkitystä menestystekijänä ja se nähdään sisältyvän ikään kuin automaattisesti
hanketyöhön eikä sitä enää erikseen tarvitse nostaa esille. Kenties tästä johtuen tasa-arvo välittyy
odotettua huonommin toimenpiteisiin väliarviointien mukaan ja useimmilla alueilla naiset ovat
saavuttaneet tavoitetasot miehiä heikommin kaikilla ydinindikaattoreilla mitaten.
Esimerkiksi Länsi-Suomen tavoite 1-ohjelman arvioinnista tulee esille tulosten paradoksaalisuus:
hanketasolla ohjelman tasa-arvokriteerit toteutuvat erinomaisesti, mutta ohjelman painotukset
sekä ohjelma-asiakirjassa että sisällöllisessä toteutumisessa eivät juurikaan edistä sukupuolten
tasa-arvoa työmarkkinoilla, pikemminkin vääristävät sitä entisestään. Myös ohjelman
toteutuksesta maakunnissa vastaavien maakuntien yhteistyöryhmien edustajat katsovat, että
ohjelma on onnistunut heikosti tasa-arvotavoitteen toteuttamisessa.
Tasa-arvon edistämiseen käytettyjä toimintatapoja on ollut yleisesti ottaen niukasti. Keinoja
kaikilla ohjelma-alueilla ovat olleet tutkimus- ja kehittämistyö, lisäkoulutus ja verkostojen
rakentaminen. Tavoite 3-ohjelman arvioinnin mukaan tasa-arvon toteutumista voisi edistää
erityisesti pienempien hankkeiden verkostoitumisella hankeklustereiksi, jolloin hankkeet voisivat
tukea toisiaan ja saada yhteistyöstä synergiaetua. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman arvioinnissa
kehittämisideaksi mainitaan kokemusten jakamista kaikkiin maakuntiin Satakunnan, Pirkanmaan
ja Keski-Pohjanmaan tasa-arvoa edistäneistä hyvistä hankkeista ja menettelyistä.
35