Tasa-arvosta lisäarvoa alueiden hyvinvointiin -työkirja, 2 ... - Poliisi

Learning Cafe® uuden tiedon
synnyttämisen työkaluna
Kirsi Räihä, Business Arena Oy
Mikä on Learning Cafe?
”Siitä lähtien kun esi-isämme kokoontuivat nuotion ympärille, keskustelu on ollut se
ydinprosessi jonka avulla olemme löytäneet sen mitä haluamme. Keskustelu on ihmisen tapa
jakaa tietoa ja luoda sitoutunut yhteisö. Innovaatio ja muutos voidaan usein jäljittää niihin
keskusteluihin, jotka käydään epävirallisesti olohuoneissa, kahviloissa, keittiöissä ja kirkon
eteisissä.” (World Café; Isaacs, David. Mukaeltu)
Learning Café on metafora luonnolliselle keskusteluympäristölle. Learning Caféssa tieto ja
kokemukset virtaavat vapaasti osallistujalta toiselle, ja tarkoituksena on saada esille yhteisön
kollektiivinen älykkyys dialogin eli vuoropuhelun kautta. Learning Café on helppo metodi, jolla
luoda yhteistä keskustelua organisaation ja yhteisön todellisten tilanteiden pohjalta tehtyjen
kysymysten avustuksella. Learning Café tarjoaa käytännöllisen, mutta luovan tavan lisätä
yhdessä ajattelemisen kykyä. Lisäksi Learning Cafén on todettu edistävän autenttista keskustelua
ja tiedon jakamista eri taustoista tulleiden ihmisten välillä, vaikka he eivät olisi koskaan
aikaisemmin tavanneet tai saaneet muodollisen keskustelun opetusta.
Learning Café perustuu ajatukselle, että ihmisillä on jo valmiiksi sisällään se viisaus ja luovuus,
jonka avulla he voivat kohdata vaikeimmatkin haasteet. Kun heille annetaan oikea asiayhteys ja
fokus, heidän on mahdollista päästä käsiksi tähän tietoon.
Tietoteoria Learning Cafe®:n pohjana
Tietoteorian kehittivät japanilaiset Ikujiro Nonaka ja Hirotaka Takeuchi. He irrottivat tiedon
informaatiosta ja määrittelevät tiedon seuraavasti:
1. Tietoon, toisin kuin informaatioon , liittyy aina uskomuksia ja sitoumuksia, tieto
määrittyy näkökulman, asenteen tai aikomuksen kautta
2. Tiedon vaikutus on rajallista, se on totta aina vain tiettyyn pisteeseen saakka
3. Tieto on suhteellista ja konteksti- eli tilannesidonnaista
(Knowledge Creating Company, 1995, 58-59)
Toisaalta sekä tiedon että informaation merkitys syntyy varsinaisesti vasta ihmisten välisessä
sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Nonaka ja Takeuchi käyttävät myös jo aiemmin luodun tiedon
jaottelua hiljaiseen tietoon, eli tacit-tietoon sekä eksplisiittiseen tietoon.
Hiljainen tieto on subjektiivista eli henkilökohtaista, kontekstisidonnaista ja kokemuksiin
perustuvaa tietoa. Hiljaisen tiedon luonteeseen kuuluu, että sitä on vaikea kuvata sanoin tai
69